Suomalainen Sanomalehtimiesliitto   The Finnish Association of Journalist

 
SSL
Esittely
Kokoukset ja johtokunta
Säännöt
Yhteystiedot
 
Jäsenyys
Jäsenkirjeet
Liity jäseneksi
 
Muutoslomake
 
Toiminta
Suometar-päivä
Olli-palkinnot
Satavuotisjuhlat
Matkat
Mediapiiri
Tapahtumat arkisto
In memoriam
Kirjat
Uuden Suomettaren
Säätiö
Takaisin etusivulle
 
 


TALLINNAN MATKA VIRON 100-VUOTISJUHLAN MERKEISSÄ 18.–19.9.2018

Eesti on my mind

Viro 100-juhlavuoden merkeissä tehty SSL:n Tallinnan retki oli kahden päivän tehomatka, joka syvensi ymmärrystä Viron nykytilasta ja kertoi muutoksista Suomen ja Viron suhteiden dynamiikassa sitten 1991 tapahtuneen uuden itsenäistymisen.

Lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemi sai SSL:n standaardin.

Tallinnan kierroksemme alkoi Toompean mäeltä, missä Suomen suurlähetystön lehdistöneuvos Hannele Valkeeniemi eritteli monipuolisesti ja poleemisestikin vauhdilla kehittyvän Viron haasteita.
Valkeeniemi muistutti, että Suomi on 1,3, miljoonan asukkaan Virossa yhä suurvallan asemassa - tämä lähtökohta herkistää virolaisten reagointia suomalaisten joskus ylimieliseen käytökseen.
Sukupuolten ja vähemmistöjen tasa-arvon suhteen Virolla olisi petrattavaa, mutta digitaalisena e-valtiona Viro on maailman kärkikaartia. Puhtaalta pöydältä aloittanut e-Estonia on osannut kopioida ja hyödyntää alunperin Suomessa kehitellyt innovaatiot.
Kun Suomessa tunnistautuminen julkisiin e-palveluihin tapahtuu pankkien kautta, on Viron henkilötunnistusjärjestelmän pohjana digitaalinen henkilökortti, jolta löytyvät kaikki tiedot kirjastokortista lähtien.

Narva is not next

Venäjänkielinen väestö Virossa ei ole homogeeninen joukko - Valkeeniemi toi esiin muun muassa venäjää puhuvat ukrainalaiset, joita ei voi laskea venäjämielisiksi.
Venäjänkielinen väestö koostuu Viron kansalaisten (hyväksytty viron kielen taito) ja Venäjän kansalaisten ohella myös niin sanotun harmaan passin omaavista kansalaisista. Monille 80 000 harmaapassilaisesta ei-minkään-maan-kansalaisuus sopii pysyvänä ratkaisuna, sillä matkustusasiakirja toimii sekä EU-maissa että Venäjällä.
”Narva is next” -väite on kuultu Krimin valloittamisen jälkeen, mutta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024 haluava ja hipsterien löytämä Narva on napannut sloganin kulttuurikäyttöön.
”Vuodesta 2014 lähtien länsimaiset mediatalot ovat käyttäneet narratiivia Donbassin asemaan ajautuvasta Itä-Virumaasta, mutta siitä huolimatta Narva is not next”, Valkeaniemi tähdensi.
Vaikka Venäjä on Narvassa huutoetäisyydellä Narva-joen toisella puolella ja yli 90 prosenttia kaupungin asukkaista on venäjänkielisiä, Valkeeniemi totesi, että lähes kaikki asukkaat haluavat kuulua Viroon.

Unelma kaksoispääkaupungista

Kielelliset kuplat ovat Valkeaniemen mukaan kuitenkin ongelma, sillä venäjänkielinen väestö seuraa tiiviisti Venäjän mediaa.
”Tilannetta voi verrata siihen, miten suuri merkitys Ylen ja MTV:n ohjelmilla oli aiemmin Neuvosto-Virossa. On sanottu, että K-kaupan Väiski kaatoi Neuvostoliiton.”
Vanhassa maailmassa lähes jokaisella virolaisella oli oma kotisuomalaisensa, mutta nuoremmilla ei ole samaa tunnesidettä Suomeen. Harvat ovat katsoneet Pikku Kakkosta kuten nelikymppinen pääministeri Jüri Ratas. Yhteinen kieli on englanti.
Yhteistyön uusista muodoista Valkeeniemi eritteli Helsinki-Tallinna-kaksoispääkaupunkihanketta ja kilpailevia tunneliratkaisuja. Helsinki Tallinn Tunnel -vodkan lanseerannut Peter Vesterbacka on Valkeeniemen mukaan ottanut Viron mediatilan tehokkaasti haltuun, mutta markkinaretoriikka ei riitä. Suunnitelmat ympäristövaikutusarvioineen ovat puolitiessä.
Käytännössä kaksoiskaupungin idea toteutuu jo nyt, talouden, työmarkkinoiden ja turismin kautta.

Neuvosto-Viron lähihistoriaa

Tallinnan televisiotornin oivallisen Banaaneja ei ole -näyttelyn kautta pääsimme aikamatkalle Neuvosto-Viron lähihistoriaan. Autenttisen 1970-luvun kodin ohella oli mahdollisuus tutkia aikakauden karua tuotevalikoimaa. Myös neuvostoinnovaatioita, kuten aspiriiniin säilöttyjä kurkkuja.
Neuvostonostalgian vastakohtana tutustuimme Piritan rantatien varteen rakennettuun Viron juhlavuoden merkkiteokseen, kommunismin uhrien muistomerkkiin. 200 metriä pitkän mustan käytävän seiniin on ikuistettu yli 22 000 virolaisen nimet, joista useimpien leposija on tuntematon.
Kaksiosainen teos päätyy käytävän - Teekond - kautta kotipuutarhaan. Koduaed on omenapuiden täyttämä aukio, joka symboloi rauhaa ja turvallisuutta. Tummanpuhuvaa kivipintaa täplittävät kotipesään palaavat mehiläiset.
Vaikuttava tutustumiskohde oli myös Lennusadam, Viron merimuseo, jonka tyyssijana on entinen lentokonehalli. Keisari Nikolai II:n 1916-1917 rakennuttama hangaari on muokattu historiaa kunnioittaen moderniin kuosiin ja on jo arkkitehtuurinsa ansiosta vaikuttava. Merenrantavaltio Viron moninaiset vaiheet pakoveneineen tulevat monipuolisesti esiin, ja kokemuksen kruunaa pääsy brittien vuonna 1937 valmistaman Lembit-sukellusveneen uumeniin.

Suomalaiskirjailijat Tallinnassa

Toisena matkapäivänä tutustuimme trendikkääseen Telliskiven alueeseen. F-hooneella vieraanamme oli Tallinnaan muuttanut kirjailija Eveliina Talvitie.
Naispoliitikkojen ja vallankäytön suhdetta ruotineen Keitäs tyttö kahvia -kirjan jälkeen jo useamman feminismi- ja tasa-arvo-painotteisen teoksen julkaissut Talvitie arvioi vuoden omakohtaisen kokemuksen pohjalta, että tasa-arvo on Virossa Suomea selvästi heikommissa kantimissa.
Silti uusi kotikaupunki on tuonut ensi vuonna esikoisromaaninsa julkaisevalle kirjailijalle sekä etäisyyttä ja vapautta.

Kirjailija Eveliina Talvitie kertoi Marketta Mattilalle, ettei ole ainakaan vielä kuullut presidentti Kirsti Kaljulaidin puhuvan feminismistä tai feministisestä ulkopolitiikasta.

Talvitietä työllistää oman kirjailijantyön ohella kehitysvammaisten arkea tallentava Erilaiset -projekti. Sen tiimoilla Talvitie ja valokuvataiteilija Jyri Pitkänen - joka toimi bussikiertueoppaanamme Koplissa - ovat haastatelleet ja kuvanneet ihmisiä eri puolilla maailmaa, myös Venäjällä ja Afrikan maissa.
Erilaiset -näyttely avattiin vuosi sitten Kaapelitehtaan Jukka Male museossa, ensi vuonna se nähdään Tellliskiven alueella sijaitsevassa uudessa Juhan Kuusi Dokfoto -galleriassa, johon ennätimme pikaisesti tutustua.
Toisen kirjailijavieraamme ja Savukeidas -kustantamon perustajan Ville Hytösen tapasimme hänen kotikulmillaan Koplissa. 
Meriakatemian vieressä raitiovaunulinja 1:n varrella sijaitsevassa Baar Derevyashkassa vallitsi suljettuna sotilasalueena aiemmin olleelle ja sittemmin vaarallisena pidetylle Koplin kaupunginosalle luonteenomainen unohtunut tunnelma. Baar Dervyashka on toiminut raitiovaunukuskien lepotilana, mutta on nyt hippien suosiossa. Niukka venäläistyyli on sukua Helsingin Moskova-baarille.

Viinaturismi tukee kirjallisuutta

Viisi vuotta Virossa asunut Hytönen on integroitunut maahan ammattinsa puolesta nopeasti.
Kustannustoiminta on Hytösen mukaan pientä, samoin kirjamyynti. Vuoden 2016 myydyin teos Sofi Oksasen Norma myi alle 5 000 kappaletta.
Hytönen totesi, että suomalainen viinaturismi toimii virolaisen kirjallisuuden tärkeänä tukijalkana, sillä kulttuurin rahoitus on peräisin muun muassa alkoholiverotuksesta.

Kirjailijat Ville Sutinen ja Eveliina Talvitie sekä valokuvaaja Jyri Pitkänen perehdyttivät SSL:n Tallinnan matkaajia hipsterien ja mediaihmisten nykyisin suosimaan Koplin kaupunginosaan. Aiemmin suljetun sotilasalueen asukkaista moni on venäjänkielinen.

Hytöseltä on ilmestynyt viroksi käännettynä jo seitsemän lastenkirjaa sekä 1600-luvun lopun Viroon sijoittuva romaani Jumalankoirat, jossa ihmissutena tuomittu mies palaa takaisin Lihulan kylään. Susi on Viron kansanperinteessä suosittu eläin, ja ihmissudet useimmiten miehiä.
Matkakirja Eesti on my mind ei ole vielä ilmestynyt, mutta sitä odotellessa Hytösen Pieni suuri virolainen vitsikirja tarttui tuliaisena mukaan.
Ville Hytösen kädenjälki näkyy myös Parnassossa (4/2018), missä hän omakohtaisesti erittelee kotoutumistaan Viroon. Lehden Viro-teeman sisältä löytyy kiinnostava katsaus vironvenäläiseen kirjallisuuteen.

 

Teksti: Marketta Mattila

Kuvatyöryhmä: Pentti Yli-Karjanmaa, Pertti Nyberg, Nina Stenros, Marketta Mattila ja Pirjo Nuotio.

 


Naisen rooli Viron mediassa on kapea

Virolaisjournalistit Anders Jõesaar (vas.), Piret Tali ja Rain Kooli avasivat meille Viron median nykytilaa.

Viro100-retkemme viimeisenä ohjelmana tapasimme Baltic Film Schoolilla (BFM) mielenkiintoisen kolmikon Viron mediamaailmasta. Esiin nousi Viron voimakkaasti muuttunut mediatilanne. Vuosi 2008 oli vielä hyvää aikaa, jolloin lehdet julkaisivat laajoja ja taustoittavia juttuja. Lama-aika leikkasi palkkoja 10-25 prosenttia. Se toi myös lyhyet jutut ja potkut monelle pitkän linjan journalistille.

Lue juttu


Lisää matkakuvia

Katso lisää Pentti Ylikarjanmaan kuvia dropbox-palvelussa.

Pertti Nybergin kuvia voi katsoa lisää googlen drive palvelussa.


Matkaohjelma:

Lähtö: Helsinki / Länsiterminaali 2 ti 18.9. klo 10.30–12.30, Tallink Megastar
Paluu: Tallinna / D-terminaali ke 19.9. klo 19.30–21.30, Tallink Megastar
Yöpyminen: Tallink City hotel

Ohjelma tiistaina:
- myöhäinen meriaamiainen laivalla
- klo 13.00 vierailu Suomen Suurlähetystössä
- klo 14.15 omatoiminen kävelykierros / iltapäiväkahvi Toompeanmäellä
- klo 16.00 majoittuminen
- klo 17.15 lähtö hotellilta Tallinnan televisiotornille, missä tutustumme näyttelyyn:
Banaaneja ei ole - Aikamatka neuvostoajan arkipäivään
- klo 19.00 päivällinen TV-tornin ravintolassa upeine maisemineen
- klo 22.00 paluu hotellille


Ohjelma keskiviikkona:
- klo 9.30 lähtö kohteeseen Lennusadam–Lentosatama (merimuseo): viimeisintä
tekniikkaa hyödyntävä museo, joka kertoo kiehtovia tarinoita virolaisesta
merenkulusta ja merisodankäynnistä
- klo 12.30 lounas F-hoone, trendikkäällä Telliskiven teollisuusalueella;
lounasvieraana alueella asuva suomalaiskirjailija Eveliina Talvitie
- lounaan jälkeen tutustuminen Telliskiven alueeseen, josta on muutamassa
vuodessa muodostunut kiinnostava kulttuurin, ravintoloiden ja putiikkien
keskittymä
- klo 15.15 opastettu kiertoajelu Tallinnan ympäristössä, mukana uutta
kotikaupunkiaan Tallinnaa esittelevä valokuvaaja Jyri Pitkänen
- klo 17.00-18.30 lehdistötapaaminen, alustuksia ja keskustelua Viron
nykypäivästä, Balti filmi, meedia, kunstide ja kommunikatsiooni instituut (BFM )
- klo 19.30 laiva lähtee, illallinen laivalla


Ajat ovat viitteellisiä; olemme halunneet jättää myös hieman vapaata aikaa. Bussi on käytettävissämme koko ajan. Laivalla on meille varattu yksi hytti molempiin suuntiin; siellä voi säilyttää matkalaukkuja / takkeja jne.


Ilmoittautuminen Tallinna työryhmän vetäjälle Pirjo Nuotiolle
(pknuotio(at)gmail.com) Retken hinta on 208 euroa jäseniltä (1 hengen huonelisä 44 e) ja 270 euroa seuralaiselta.

Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään 15.8. Maksu maksetaan liiton tilille FI03
1031 5001 9180 77. Matkan peruutuksesta: Kuluttomat peruutukset ovat mahdollisia 28 vrk ennen matkan alkua. Paikkoja on varattu 45-50 ensimmäisenä ilmoittautuneille.


 

 


 Matkat arkisto

Matkamuistoja Islannista

Matkamuistoja Sleveniasta


Slovenia 2008, kuvat Seppo Saves

www.sanomalehtimiesliitto.fi      Lähetä sähköposti osoitteella: sihteeri(at)sanomalehtimiesliitto.fi     Korvaa sähköpostiosoitteissa (at) kirjaimet @-merkillä
  2008 © SSL