Medialiiton puheenjohtaja Veli-Pekka Kangaskorpi kertasi tyytyväisenä, miten Euroopan unioni vastasi Medialiiton kanteluun ja ilmoitti, että YLE:n pitää rajoittaa sellaista tekstituotantoaan, joka ei suoraan liity radio- tai televisiojuttuihin ja -ohjelmiin.
YLE ja Suomi kuuluvat nyt Euroopan yleisradioliiton EBU:n jäsenyhtiöiden joukossa vähemmistöön. Tekstituotantoa rajoitetaan eri asteisesti Suomen lisäksi vain Itävallassa, Belgiassa, Saksassa ja Sveitsissä.
Kangaskorpi sanoi uskovansa vahvasti, että kun elokuun alussa voimaan astunutta uutta YLE-lakia sovelletaan, kiinnostus lehdistön julkaisemiin omiin juttuihin lisääntyy ja ne myyvät entistä paremmin. Levikkien väheneminen hidastuu, ilmoitusten määrä lisääntyy ja lehtien taloudelliset näkymät kirkastuvat.
Kangaskorven vieressä istunut Yleisradion uutistoiminnan johtaja Jouko Jokinen tuntee mediamaailman laveasti. Hän oli Aamulehden päätoimittajana Medialiiton hallituksessa, kun se kanteli YLE:stä EU:lle vuonna 2017, mutta hän ei kavahda uutta YLE-lakia.
Jokinen kertasi, miten YLE:ssä valmistauduttiin muutokseen huolellisesti. Lakiteksti ja sen tausta-aineistot analysoitiin eri kokoonpanoilla, ja vastaavat toimittajat ohjeistivat oman väkensä siitä, mitä lain noudattaminen edellyttää. YLE pystyy näin palvelemaan suomalaisia jatkossakin kaikilla alustoilla.
Jokinen nosti esiin huolensa siitä, että nyt taistellaan tavallaan vanhoissa juoksuhaudoissa. Perinteiset yleisöt niin lehdistössä kuin televisiossakin ovat ikääntymään päin, ja nuoret hakeutuvat yhä enemmän netistä löytämiensä maksuttomien uutislähteiden pariin. Tekniset raja-aidat ovat eri medioiden välillä hämärtyneet; kaikki tuottavat kaikkea.
Kaksi muutakin YLE:ä koskevaa valitusta on käsittelyssä. RadioMedian johtaja Anna Paimela sanoi paneelissa toivovansa, että YLE-lain mukaisessa ennakkotutkimusmenettelyssä puututtaisiin YLE:n podcasteihin, koska ne eivät ole RadioMedian mielestä perinteistä radiotoimintaa ja nakertavat kilpailijoidensa taloutta.
Iso kala EU-verkoissa on Sanoma Oy:n komissioon lähettämä valitus YLE Areenasta. Sanoma lähtee valituksessaan siitä, että Areenassa asioiden julkaisu ei kuulu julkiseen palveluun tavalla, jolla se nyt tehdään.
YLE Areenasta on tullut suomalaisille tärkeä kanava. Kotisohvalla on vaikea kuvitella, että komissio puuttuisi Areenan toimintaedellytyksiin niin laajasti kuin valituksessa edellytetään. Sanoma Oy:n tarkoituksena on ennen kaikkea puolustaa sen omaa pääliiketoimintaansa eli suojata opetuksen julkaisuja YLE:n kilpailulta.
Liikenne- ja viestintäministeri, itsekin entinen yleläinen, Timo Harakka edusti paneelissa valtiovaltaa, YLE:n omistajia. Harakka muistutti, että EU-säännöksien mukaan julkisessa palvelussa on myös oikeus seurata teknistä kehitystä. Ministeri katsoi, että Yleisradio pysyy uuden YLE-lain aikana vahvana ja palvelee suomalaisia hyvin.
YLE:n vuosibudjetti on tänä vuonna 510 miljoonaa euroa. Medialiitto lähtee siitä, että jos ja kun YLE:n toimintaa kavennetaan, YLE-veroa pitää alentaa. Perussuomalaiset ja kokoomus julkistivat sattumoisin yhtä aikaa juuri paneelipäivänä tavoitteekseen vähentää YLE:n tuloja jatkossa noin 140 miljoonaa euroa.
Bush Finnien edustajana paneelissa istunut, monessa mukana ollut kokoomuksen entinen puheenjohtaja, ministeri Pertti Salolainen ilmoitti, ettei kannata missään tapauksessa puolueensa esitystä. Hänen mielestään riittäisi, kun sovittaisiin, että YLE:n tulot jäädytettäisiin toistaiseksi nykyiselle tasolle.
Liekö entisen journalistin viesti tavoittanut kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kai Mykkäsen, kun hän loppuviikosta tyynnytteli keskustelua YLE:n budjetista ilmoittamalla, ettei kokoomus tee YLE:stä vaalien jälkeen hallituskysymystä.
Nähtäväksi jää!
Kuvat: Maarit Tyrkkö
Suomalaiset lukevat lehtiään, kuuntelevat radioitaan, katsovat televisioitaan ja selailevat nettejään häiriintymättä sen kummemmin siitä, että median sisällä käydään koko ajan reviiritaisteluja Yleisradion, sanomalehtiä edustavan Medialiiton, paikallisradioiden RadioMedian ja Sanomien välillä.
