Uuden Suomen ja Helsingin Sanomien keskinäinen kilpailu 1889-1991

Jyrki Vesikansa: Satavuotinen lehtisota

Marraskuussa (9.11./ ks. koronatilanne) väittelee kunniajäsenemme Jyrki Vesikansa ja järjestää yhdistetyn karonkka- ja syntymäpäiväjuhlan kansalaispäivällisen muodossa keskiviikkona 10.11. Kulosaaren Kasinolla. Samalla juhlitaan väitöskirjaa ja siitä tehtyä kansanpainosta Satavuotista lehtisotaa.

Kahden suurlehden satavuotinen sota

Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi olivat johtava suomenkielinen lehtipari. Niiden kilpailu kesti yli sata vuotta – päättyen painetun US:n lopettamiseen 1991. Taistelu heijasti nykyisen Suomen kehitystä ja oli keskeinen osa sitä. Sanomain moniosainen historiasarja kertoo tapahtumista Helsingin Sanomain näkökulmasta. Nyt ilmestyvä Jyrki Vesikansan teos
esittelee prosessin Uuden Suomen kannalta – perustehtävänään selvittää, miksi lehti hävisi kilpailun, vaikka Uusi Suometar oli alun perin markkinajohtaja.

Keskeisiä tekijöitä olivat politiikka sekä omistajuus ja johtajuus. US oli kauan Kansallisen Kokoomuksen päälehti ja loppuvaiheessakin ”riippumaton porvarillinen”. 1930- ja 1960-luvuilla lehti heilahti oikealle muun yhteiskunnan liukuessa päin vastaiseen suuntaan. HS julistautui riippumattomaksi jo 1943. Sanomista tuli Erkkojen perheyhtiö 1928 ja suku piti sen tiukasti
otteessaan 2000-luvulle saakka. Erkkojen suhde Uuteen Suomeen oli traumaattinen. US-yhtiön omistuspohja oli hajanaisempi ja omistajan ote huterampi kuin kilpailijalla. Toki lähes kaikki päätoimittajat erotettiin dramaattisesti, samoin monet toimitusjohtajat.

Runsaasti kuvitettu, Readmen kustantama Satavuotinen lehtisota nojautuu tekijän samaan aikaan ilmestyvään, vuosiin 1956-76 painottuvaan väitöskirjaan. Siitä on ”kansanpainoksessa” poistettu tieteellinen johdanto ja yhteenveto, mutta lehden varhempien ja loppuvaiheiden kuvausta on laajennettu. Edellisiä Vesikansa on kuvannut teoksessa Sinivalkoiseen Suomeen (1997), vuosia 1976-91 lisensiaattityössään Uuden Suomen viimeinen nousu ja tuho (1994). Uusi teos nojaa siis kauttaaltaan vahvaan lähdepohjaan ja pyrkii analyyttiseen kriittisyyteen. Tieteellisyys ei estä sujuvaa, paikoin värikästäkin kirjoitustyyliä. Lähteet esitellään loppuviitteinä. Liitteinä on kattavasti numerotietoja ja graafeja sekä luettelo avainhenkilöistä. Runsaasti kuvitetun teoksen ulkoasun on suunnitellut Yrjö Klippi.

Lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa (s. 1941) vaikutti Uudessa Suomessa vuodesta 1964 alkaen, loppuvaiheessa yhtenä päätoimittajista. Hän on julkaissut toista kymmentä historiateosta.

Näin tilaat Satavuotisen lehtisodan

SSL:n jäsenille teosta tarjotaan ennakkotilaushintaan 18 euroa + jakelukulut. Maksetut tilaukset pyritään jakamaan perille ennen todennäköistä väitöstilaisuutta 9.11. Ennakkotilaus tehdään 15.10.2021 mennessä mieluiten verkkotilauksena tällä lomakkeella.

Tilauksen voi lähettää myös suoraan SSL:n sihteerille Silja Latvaselle (sähköposti sihteeri@sanomalehtimiesliitto.fi). Kerro myös toivottu lähetysosoite! Ennakkotilaajille lähetetään lasku, jossa on tarkka jakeluhinta.

Haluatko tilata väitöskirjaversion?

Väitöskirjaversio Satavuotisen lehtisodan ratkaisuvaihe? Uuden Suomen ja Helsingin Sanomain kilpailu 1956-76 sekä epilogi vuosilta 1976-2020 (noin 430 s.) hinta on 20 euroa + jakelukulut.

Väitöskirjaversion voi tilata lähettämällä sähköpostia: sanna.vesikansa(at)iki.fi, liitä mukaan toivottu lähetysosoite. Myös väitöskirjan tilanneille lähetetään lasku, jossa on mukana jakelukustannus. Väitöskirja on maksettava samaan tapaan kuin kuvitettu ”kansanpainos”, maksutietoihin merkintä Väitöskirja. Huom! Kaikkiin maksutietoihin merkintä maksajasta, jos se on toinen kuin tilin haltija!


HUOM! Tekstissä linkit on merkitty sinisellä värillä. Klikkaamalla niitä pääset lukemaan lisää aiheesta.

Jaa artikkeli
Takaisin etusivulle

Kirjaudu sisään