Parasta kehitystä on se, että ymmärrämme toisenlaisuutta, arvostamme toisiamme ja olemme suvaitsevaisia vihapuheen ja lokeroitumisen sijaan.
On toki myös niin kuten avoimen yhteiskunnan analysoija, filosofi Karl Popper varoitti, ettei pidä turhaan suvaita niitä, jotka eivät itse kunnioita toisten vapauksia ja oikeuksia.
Luottamuksen ja ymmärryksen kasvun yksi keskeinen edellytys on oikean tiedon läsnäolo ja sen käyttö puheessa ja kirjoituksessa.
Sananvapaus on demokratian kulmakivi. Kaikkien sanankäyttäjien vapauteen liittyy aina vastuu. Ajassamme on aivan liikaa aggressiivisuutta, valheellisia ”totuuksia”, loukkaavaa ja alatyylistä kielenkäyttöä.
Eettiset, moraaliset ja keskinäisen kunnioituksen pelisäännöt ovat unohduksissa.
Sananvapauteen vedoten ei sovi tehdä, sanoa ja kirjoittaa mitä tahansa.
Medialla haasteensa
Sananvapautta ja avoimuutta on puolustettava aina. Valeuutisista ja epätotuuksista on jo riittävästi kokemuksia yhteiskunnallisine seurauksineen. Pintatiedolla ja epämääräisellä kirjoittelulla ei luottamusta rakenneta.
Tiedon määrän lisääntyminen ja taukoamaton tunkeutuminen eri viestivälineistä tajuntaamme on johtanut hajautuneeseen maailmankuvaan ja pirstaloituneeseen käsitykseen todellisuudesta.
Parhaimmillaan paikallisiin uutisiin ja taustoihin taidolla paneutuva lehti on alueellaan myös palveleva eheyttäjä ja vahvistaa asukkaiden identiteettiä. Porvoossa, Itä-Uudellamaalla ja koko Suomessa on paikallismedian rooli suurempi kuin tullaan ajatelleeksi.
Voimassa olevien Journalistin ohjeiden tavoite on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä joukkoviestimissä ja edistää ammattieettistä keskustelua.
Journalistin vastuuta korostavissa ohjeissa sen kahdeksas kohta on seuraava: ”Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.”
Pelkästään tuo kohta antaa kylliksi haastetta toimituksille.
Taustoihin, faktoihin paneutuminen ovat a ja o, kun palvellaan ilmestymisalueen lukijoita. Toimittajilla on työnsä ja vastuunsa sisällöistä ja kieliasusta. Objektiivisuuteen pyrittäessä eivät toimittajien mieltymykset saa vaikuttaa. Tasapuolinen ja riippumaton paikallislehti on arvokas asia.
Paikallisuus on nousussa
Eurobarometrin tutkimuksissa on havaittu, että eurooppalaista identiteettiä vahvempi on paikallinen ja alueellinen identiteetti. Kansallinen samaistuminen on yhä voimissaan, mutta jatkuvassa muutoksessa.
Rajojen merkitys on väistämättä vähentymässä ja keskinäisriippuvuus voimistuu kansalliskiihkoisten toiveista riippumatta.
Muuttuvassa maailmassa tarvitaan kestävää arvopohjaa, tervettä itsetuntoa ja vahvaa, juurevaa identiteettiä, jolta ponnistaa ja toimia viisaasti, suvaitsevasti yhteisellä maapallollamme.
Kestävä arvopohja ja identiteetti liittyvät olennaisesti kykyymme sitoutua meitä ympäröivään yhteisöön, kuntaan, kylään, yhteiskuntaan ja yhteisiin päämääriin.
Paikallisuus vahvistuu uuden teknologian myötä. Samoin samaistumisemme omaan kotiseutuun vahvistuu jatkuvasti.
Toimittaja on myös valistaja
Valistaminen oli Uusimaan perustajan Johannes Linnankosken toiminnan kantava lähtökohta.
Tämän päivän hyvä valistaja on tietoon perustava, totuuteen pyrkivä paikallismedia verkkosivuineen, digilehtineen, kaikkineen. Näin myös toimittaja on aina paitsi oikean tiedon jakaja myös valinnoissaan valistaja.
Silloin kun yhteiskunnassa haetaan huomiota kyseenalaisilla, osatotuuksiin perustuvilla propagandan vaikuttamiskeinoilla, journalistin tehtävä on osoittaa mikä on totta ja eettisesti oikein.
Yhdysvaltain presidentti ja kotimaisetkin populistit syyttävät ”virheettömyydessään” herkästi mediaa. Vaikka kritiikkiä voikin ajoin esittää, on muistettava, että toimituksissa kiire ja taistelu kuluttajain huomiokyvystä on jatkuvaa ja uuden omaksuminen vaativaa ja että median on elääkseen pohdittava ansaintalogiikkaansa. Silti jokaista lehden tekijää ja mediavaikuttajaa on syytä kannustaa toimimaan rakentavasti.
Kyse on aina median jokapäiväisen uutisoinnin, tarjonnan sisällöstä ja laadusta ja hyvän äidinkielen käytöstä.
Jotta oikea tieto ja valistunut ymmärrys valtaisivat alaa, tarvitaan hyvää tiedon ja uutisten välitystä ja lukutaitoa.
Tämän päivän infomyllerryksessä medialukutaito, mediakasvatus, lukemiseen kannustaminen ja kriittinen suhtautuminen kaikkeen luettuun, nähtyyn ja kuultuun korostuvat ja ovat välttämättömiä.
Teksti: Kimmo Kajaste
Tutustu Uusimaa-lehden ensimmäiseen numeroon Kansalliskirjaston digiarkistossa.
