11 | 2020

BLOGI // Helena Raunio

Kun webinaari kotiin hiipi…

Teknologia on mullistanut muutamassa vuosikymmenessä toimittajan työn, mutta korona muutti sen viikoissa. Haastattelut tehdään Teamsissä tai Zoomissa. Monenlaiset webinaarit ja striimaukset työntyvät toimittajan keittiön ruokapöytään, ovat läsnä aamukahvilla ja lounaalla.

Kuluneen vuoden tapahtumat ovat saaneet aikaan työtavoissa ison harppauksen toimittajakunnalle. Vaikka nykyinen tekniikka on ollut käytössä jo aiemminkin, se on joutunut testiin myös mediaympäristössä. Pomot eivät enää vaadi paikanpäälle kuin vuoroviikoin, työpäivänä saa pukeutua vaikka lenkkivaatteisiin, eikä päivälläkään ole aina ole säädeltyä pituutta – kunhan jälkeä syntyy.

Näin pitkälle on tultu siitä, kun lehtitaloissa mietittiin kellokortteja, tai kun hakkasimme sormenpäät hellinä laitetta nimeltään kirjoituskone – tai suorastaan raahasimme radiohaastattelujen nauhoitusta varten kehitettyä lyijypunttia, Nagraa.  Niin sanottu kannettava oli vielä 80-luvulla matkakirjoituskone, minullakin Olivetti Lettera. Sitten tulivat MikroMikot, mitkä maksoivat niin paljon, että työnantaja tarjosi sitä varten henkilökunnalle lainaa.

Nyt kaikki kulkee taskussa. Toimittajasta on tullut puhuva, kirjoittava, kuvaava, twiittaava some-moniosaaja, jolle nopeus on valttia, lukujutut ja klikkiotsikot tuovat mainetta. Toimittajien brändäys hoitaa uutiskilpailussa pisteet kotiin.

Se onkin välttämätöntä, sillä nykyteknologialla kuka vain voi tehdä itsestään ”toimittajan”, somevaikuttajan, tubettajan, bloggaajan.  Varsinkin nuorempien keskuudessa sometähtöset ja pintajulkkikset sotkevat median markkinoita. Heitä eivät hetkauta faktantarkistukset eikä journalistin eettiset pelisäännöt. Valitettavasti kaikilla ihmisillä ei ole medialukutaitoa ja riittävästi kykyä lähdekritiikkiin. Toimittaja kuin toimittaja.

Mutta onneksi covid-19 on muuttanut muutakin kuin siirtänyt infotilaisuuksia ja seminaareja verkkoon. Pandemia on raivannut tilaa faktoihin pohjautuvalle, uskottavalle ja syvälliselle journalismille, joka tarjoillaan kiinnostavasti, monipuolisesti ja vastuullisesti, ammattitaidolla. Ja tämä kaikki pitää tietenkin toteuttaa salamannopeasti, monikanavaisesti ja ilman virheitä.

Kun ihmisten tiedonnälkä on kova, on kilpailu huomiostakin kovaa. Meidän kaikkien ulottuvilla on verkossa päivittäinen ja kansainvälinen uutisvirta sekä tutkimustieto. Mutta myös virheellinen ja huuhaa-tieto. Tee-se-itse-epidemiologit ja päivystävät dosentit sotkevat pakkaa yli oman alan menevillä kommenteillaan. Silloin tarvitaan toimittajilta lähdekritiikkiä ja luotettavia tiedon analysoijia.

Selvitessämme koronan jälkeiseen aikaan huomaammekin, että kovaa valuuttaa ovat tutkittu tieto, tutkimus ja viestintä.

Nämä piirit ovat vuosien mittaan onnistuneesti lähestyneet toisiaan ja yhdessä suunnanneet kohti julkisuutta. Tästä kertoo muun muassa seitsemäs kansallinen tiedeviestintäkongressi tämän kuun lopussa. Siellä on Puhetta pirulaisesta, teemana koronavirus, asiantuntijuus ja julkisuus.

Kokonaan toinen asia on sitten se, etteivät toimittajat vain intoudu ajamaan myös omaa aatteellista agendaansa – oli kyse sitten ympäristöasioista, poliittisista asenteista, maahanmuutosta, terveydestä. Lista on pitkä. Ammattitaitoiset journalistit pystyvät halutessaan erottamaan oman asenteellisuutensa niin, että lukija tietää, mikä on toimittajan raportoima asia ja mikä on hänen oma näkemyksensä siihen.

Vaikka 1980-luvun ihanteet kuten objektiivinen journalismi on kuopattu mahdottomana, olemme saaneet tilalle muun muassa sovittelujournalismia ja konstruktiivista journalismia. Voimme uuden edessä yrittää kuitenkin säilyttää objektiivisen asenteen – esimerkiksi tiedonhankinnassa, siitä huolimatta, että faktat sitten pilaavat hyvän jutun!

Helena Raunio

Kuka?

Helena Raunio on ollut toimittajana ja uutispäällikkönä Tekniikka&Talous-lehdessä (ent. Insinööriuutiset) 1986-2017, taloustoimittajana Uudessa Suomessa 1981-1986 ja toimittajana Turun Sanomissa 1978-1979. Hän toimii nykyisin freelancerina kirjoittaen ammattijulkaisuihin sekä yhdistysten hallituksissa kuten Suomen Tiedetoimittajain liitossa, Presstekissä eli Tekniikan toimittajissa, Ympäristötoimittajissa sekä Clean Energy Wiren advisory boardissa.


BLOGI
Ajatuksia journalismista ja sen vierestä.

BLOGI-palsta on jäsenille tarkoitettu foorumi, jossa julkaistaan liiton jäsenten kirjoituksia. Jokainen kirjoittaja vastaa omasta tekstistään. Kirjoitukset eivät ole SSL:n kannanottoja. Aluksi blogeja julkaistaan kerran kuukaudessa.

Jaa artikkeli
Takaisin etusivulle

Kirjaudu sisään