Lähde: Kuvailulehti, PISA 2022 ensituloksia, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:49

12 | 2023

BLOGI // Kimmo Kallonen

Lukutaito on turvallisuuskysymys

Yläkoululaisten huonontuneet Pisa-tulokset ovat herättäneet vilkasta keskustelua. Erityisesti lukutaidon alamäki on huolestuttavaa monesta näkökulmasta – myös uuden tiedon omaksumisen kannalta. Näinä hybridisodan aikoina lukutaito omalla kielellä on kansallinen turvallisuuskysymys.

Tohtori Janne Saarikivi tunnetaan ansiokkaana kielentutkijana ja tietokirjailijana, toki myös perjantaiaamuisin television äänekkäänä jälkiviisaana. Viime aikoina hän on ollut erityisen huolestunut suomen kielen asemasta ja tulevaisuudesta kaikkialle leviävän englannin puristuksessa.

Erityisesti suomensukuisten kielten tutkijana Saarikiven huolen ymmärtää. Suomalais-ugrilaisesta kieliperheestä monet kielet ovat jo kadonneet. Vatja, vepsä, hanti, mansi ja monet muut pienemmät sukulaiskielemme elävät enää vain tutkimukseen vihkiytyneiden yliopistojen äänitearkistoissa. Niitä äidinkielenään puhuvia ei käytännössä enää ole.

Suomalais-ugrilaisista kielistä voivat hyvin oikeastaan vain unkari, suomi ja viro, jonka asemaa on Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen saatu voimakkaalla kansallisella kielipolitiikalla vahvistettua.

”Voiko suomelle käydä kuten liiville?”

Latviassa on vietetty vuonna 2023 Liivinmaan kulttuuriperinnön vuotta. Liivin kieli on yksi uhanalaisimmista sukulaiskielistämme, jonka osaajia on jäljellä vain joitakin kymmeniä. Suomalaisen liiviläisen kulttuurin tuntijan, runoilija ja kääntäjä Olli Heikkosen mukaan suomea ja liiviä äidinkielenään puhuneita oli noin 800 vuotta sitten suunnilleen saman verran. Kun aika rientää rivakammin kuin keskiajalla, voiko suomelle parissa sadassa vuodessa käydä kuten liiville on käynyt?

Liiviläiset olivat kalastuksella elänyt kansa, joka asui rauhassa kylissään Latvian Kuurinmaalla. Baltian kohtalona on ollut tulla yli kävellyksi kaikissa mahdollisissa sodissa, ja viimeinen isku liiviläiskansalle oli neuvostomiehitys. Neuvostoliitto julisti rajavyöhykkeeksi käytännössä koko Itämeren rannikkonsa, ja liiviläisten oli lähdettävä vuosisataisilta asuinsijoiltaan.

Nykyisinkin monet suomalais-ugrilaiset kielet häviävät Venäjällä vähitellen ja kansat sulautuvat venäläiseen valtaväestöön. Unkarin, suomen ja viron kielen säilyminen vaikuttaa olevan selvästi yhteydessä kansalliseen yhtenäisyyteen ja valtiolliseen itsenäisyyteen, jonka turvana on riittävän voimakas henkinen ja materiaalinen puolustus. Varsinkin nykyisin tuohon on syytä vielä lisätä osaaminen ja kansainvälinen kilpailukyky.

”Uuden teknologian demonisointi ei auta”

Alkutalvesta julkaistut yläkoululaisten Pisa-tutkimustulokset ovat Suomessa herättäneet vilkasta keskustelua. Aiemmin vahva matematiikan osaaminen on romahtanut, ja ehkä vielä dramaattisempaa on lukutaidon kehno taso. Lukea on sentään Suomessa osattu jo kinkereiden ajoilta. Toinen toistaan huolestuneemmin äänenpainoin onkin nyt vaadittu paluuta vanhoihin konsteihin, kurinpalautusta kouluihin sekä kännyköiden ja muiden älylaitteiden käyttökieltoa.

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan monia keinoja, mutta uuden teknologian demonisointi ei varmasti auta. Uutta tekniikkaa on vastustettu huonolla menestyksellä aina 1700-luvun Kehruu-Jennyjen ajoilta. Nykyajan ”luddiitit” unohtavat, että älylaitteita käytetään jo nykyisin laajasti oppimisen apuvälineinä. Ärsyttää toki, kun nuori kioskinmyyjä ei osaa yksinkertaista päässälaskua, mutta ehkä hän osaa älykännykkänsä kanssa muita temppuja, joista minä en tiedä mitään.

Ruutuaikojen rajoittamista tärkeämpi keino on huolehtia lasten lukutaidosta koulun, kodin sekä koko yhteiskunnan voimin. Lukeminen on tutkimusten mukaan edelleen tehokkain tapa omaksua uutta tietoa. Lukutaidon edistäminen on myös medialle, käyttöliittymästä riippumatta, elintärkeätä. Näinä hybridisodan aikoina lukutaito omalla kielellä on kansallinen turvallisuuskysymys.

Kimmo Kallonen


Kuka?

Kimmo Lapin laduilla.

KTM ja media-alan sekatyömies Kimmo Kallonen aloitti toimittajana Insinööriuutisissa 1982, josta siirtyi Kauppalehteen, idänkauppaa seuraavaksi taloustoimittajaksi 1984. Finnish Business Reportin ja muiden Kauppalehden kansainvälisten julkaisujen päätoimittaja sekä Idänkauppa-lehden päätoimittaja 1988-2005. Kauppalehden kansainvälisistä toiminnoista perustetun Novomedia Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja julkaisujen päätoimittaja 1989-2000. Alma Media Lehdentekijät Oy:n toimitusjohtaja 2001-2008, 2008-2010 matkailupalveluja Etelä-Afrikassa tuottavan Warthog tours Oy:n osakas ja vapaa toimittaja Kapkaupungissa. Suomen Lehtiyhtymä -konserniin ja myöhemmin Mediatalo Keskisuomalaiseen kuuluvan Omnipress Oy:n toimitusjohtaja 2010-2021, nyt eläkeläinen ja vapaa toimittaja.


HUOM! Tekstissä linkit on merkitty sinisellä värillä. Klikkaamalla niitä pääset lukemaan lisää aiheesta.

Jaa artikkeli
Takaisin etusivulle

Kirjaudu sisään