Oulun vaalipiirin äänikuninkaaksi nousseella Sebastian Tynkkysellä oli TikTokissa ennen vaaleja reilusti yli 100 000 seuraajaa. Tynkkysen sketsivideot, provosoinnit ja piikittelevä tyyli vetosi erityisesti ensimmäistä kertaa äänestäviin. TikTokin käyttäjien suosikkipuoluetta ei ole vaikea arvata. Se on perussuomalaiset.
TikTok tai some ylipäätään ei yksin selitä nuorten intoa äänestää populisteja, mutta hyvä työkalu se on. Somen on perinteisiä poliittisia keinoja helpompi houkutella nuoria. Some tuo politiikan sinne missä nuoret ovat. Itseä kiinnostavat asiat ja näkökulmat löytyvät helposti.
Algoritmi oppii nopeasti, millainen sisältö vastaanottajaa kiinnostaa. Eikä omassa kuplassa tarvitse omia käsityksiä haastaa. Lyhyissä somesisällöissä syyt ja seuraukset on pakko tiivistää muutamaan lauseeseen, jolloin asiat alkavat näyttää selkeiltä ja ratkaisut yksinkertaisilta.
Viihdyttävät somevideot ja valmiiiksi pureksittu sisältö on helppo sulattaa niidenkin, joista politiikka tuntuu vaikeaselkoiselta ja vieraalta.
Viihdyttävät somevideot ja valmiiiksi pureksittu sisältö on helppo sulattaa niidenkin, joista politiikka tuntuu vaikeaselkoiselta ja vieraalta. Politiikan ymmärtäminen vaatii vaivannäköä, ja vähintäänkin kykyä ymmärtää lukemaansa.
Sketsivideoita seuraamalla politiikan lukutaito ei kehity, mutta maailma voi alkaa näyttää yhtä absurdilta kuin BBC:n satiirisessa historiasarjassa “Cunk on Earth”. Philomena Cunkia näyttelevä Diane Morgan kommentoi historioitsijaa, joka selittää kirjapainotaidon luoneen modernin maailman.”Sekö on sinusta merkittävää?”
Satiirisarja ei ole ennuste tulevaisuudesta, mutta ilman poliittisen lukutaidon alkeitakaan populistinen käsitteistö on helppo niellä. Äänestäjien annetaan ymmärtää, että asiat sanotaan niin kuin ne oikeasti ovat. Todellisuudessa sanotaan vain se, mitä kannattajat toivovat.
Populismi tarvitsee vastakkainasetteluja ja niitä haetaan tarkoituksella.
Kärjistykset ja ihmisten jako meihin ja heihin selitetään normaaliksi poliittiseksi vastakkainasetteluksi.
Vastakkainasettelu lipsahtaa rasistiseksi, kun oman ryhmän ulkopuolelle sulkemista perustellaan ominaisuuksilla, joihin ihminen itse ei voi vaikuttaa, esimerkiksi sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai kansallisuus.
Syitä nuorten intoon äänestää populisteja voi hakea tuloeroista, talouskriisistä, maahanmuutosta tai vaikkapa nuorten halusta liikkua trendien perässä. Evan viisi vuotta sitten julkaiseman raportin mukaan ilmeisin selittäjä populismille on koulutus.
Mitä paremmin koulutettu sitä vähemmän populisti
Mitä paremmin koulutettu sitä vähemmän populisti. Väite, että puutteet lukutaidossa rapauttaa demokratiaa, ei siis ole tuulesta temmattu.
Erot oppimisessa ovat kasvaneet ja hyvin koulutettujen lapset pärjäävät parhaiten. Lisäksi ennätysmäärä lapsia tarvitsee tukea oppimiseensa. Eniten tukea tarvitsevilla on usein puutetta muustakin kuin vain lukutaidosta.
Helsingin Sanomien haastattelussa kirjailija Silvia Hosseini kommentoi lukutaitoa ja lukuharrastusta, että kyse ei ole lukutaidon heikkenemisestä vaan sen eriytymisestä. “Lukeminen ei takaa hyvää elämää. Ne lukevat, joilla on hyvä elämä.”
Kirjoista on kuitenkin hyvä aloittaa, sillä lukeminen tukee parhaiten lapsen kielellistä kehitystä. Jos jo taapero totutetaan seurustelemaan enimmäkseen digilaitteiden kanssa, ei kannata ihmetellä, jos luetun ymmärtämisessä ja keskittymiskyvyssä on myöhemmin ongelmia.
Jotta lukemisesta tulisi jokaisen kansalaistaito, tarvitaan vanhempia, koulua, kirjastoja, mediakasvatusta ja erilaisia vapaaehtoisia lukuhankkeita. Lisäksi tarvitaan monia muita toimia torjumaan heikkoa lukutaitoa ylläpitävää huono-osaisuutta.
Some antaa kansalaisille mahdollisuuden keskustella suoraan politiikan tekijöiden kanssa, ilman välikäsiä
Jos tähän saakka olen kuvannut somea ja etenkin TikTokia populismin kylväjänä, niin sosiaalisella medialla on toki muutakin käyttöä. Some antaa kansalaisille mahdollisuuden keskustella suoraan politiikan tekijöiden kanssa, ilman välikäsiä.
Perinteisissä toriparlamenteissa tuskin uppoudutaan politiikkaan sen syvemmin kuin nuorten somekanavissa. Kuulijoita saa, jos osaa kärjistää, vääntää vitsiä vastustajasta ja tarjota yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.
Somessa yhteyden saaminen kannattajiin on helpompaa ja tehokkaampaa kuin perinteisessä ääntenkalastelussa. Ei tarvitse notkua toriteltoilla tai kauppakeskuksissa, vaan keskustelua voi käydä missä tahansa ja kuinka pitkään tahansa.
Sodissa, onnettomuuksissa ja monissa kriiseissä some on osoittautunut tehokkaaksi ja nopeaksi tiedon levittäjäksi. Somen avulla voidaan nostaa esiin kansalaisille tärkeitä teemoja, jakaa tietoa, osallistaa, keskustella ja väittää vastaan.
Ja onhan meillä vielä monipuolinen perinteinen media, josta voi ammentaa tietoa pintaa syvemmältä. Pidetään myös huoli luku- ja muista kansalaistaidoksi, joita tarvitaan politiikan ymmärtämiseen. TikTok ei ole uhka kansanvallalle, niin kauan kun meillä demokratia on osa oikeusvaltiota, jonka periaatteisiin kuuluu vähemmistö- ja ihmisoikeudet.
Marja Paavilainen
Kuka?
Marja Paavilainen s. 1956 on työskennelly toimittajana mm. Keskisuomalaisessa, Uusimaassa ja Uudessa Suomessa, uutispäällikkönä Crea Videon TV2:lle tuottamissa Ympäristöuutisissa sekä toimittajana, tuottajana ja vastaavana tuottajana Ylessä. Nykyisin hän on eläkkeellä, mutta kirjoittelee silloin tällöin mm. verkkolehti Verdeen ja Meidän Suomi -lehteen.
BLOGI
Ajatuksia journalismista ja sen vierestä.
BLOGI-palsta on jäsenille tarkoitettu foorumi, jossa julkaistaan liiton jäsenten kirjoituksia. Jokainen kirjoittaja vastaa omasta tekstistään. Kirjoitukset eivät ole SSL:n kannanottoja. Blogeja julkaistaan noin kerran kuukaudessa.
