”Yksi suurimpina ylpeydenaiheita ja kilpailuvalttejamme maailmalla on se, että Suomi on lehdistönvapaudessa maailman kärjessä. Tästä on pidettävä kiinni”, totesi Alexander Stubb Ylen taltioimassa puheessa 16. elokuuta ilmoittaessaan lähdöstään kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi.

Oli hyvä, että presidenttiehdokas puhui painokkaasti lehdistönvapauden puolesta juuri tuolloin. Kokenut poliitikko osasi hyödyntää mediatilaisuuden momentumin. Muiden päättäjien taholta vastaavia lausuntoja ei ole ihmeemmin kuultu. Ei vaikka siihen olisi ollut tarvetta. Päinvastoin kesän ja alkusyksyn aikana keskeisiltä poliitikoilta on tullut monia syytteitä mediaa kohtaa muun muassa ajojahdista, asenteellisuudesta, tarkoitushakuisuudesta, vanhojen kaivelusta. Kriittisiä mediajuttuja on pidetty opposition hännystelynä. Tuntuu siltä, että liian monilta poliitikoilta on unohtunut median keskeinen rooli vallan vahtikoirana.

Yksittäisiä toimittajia joutui kesän aikana ennen näkemättömän häirinnän kohteeksi. Oli tärkeää, että muun muassa Päätoimittajien yhdistys asettui vahvasti puolustamaan sananvapautta ja jourmalistien työrauhaa. Kuten PTY totesi kannanotossaan, toimittajien maalittaminen on hyökkäys sananvapautta kohtaan aivan riippumatta siitä, miltä taholta painostus tulee.

”Epäluulo mediaa kohtaan on kasvanut ja haastateltavat pelkäävät haastattelunsa vaikutuksia sosiaalisessa mediassa.”

Kesän tapahtumia on nyt selvitetty. Kyselyjen tulosten mukaan mediavastaisia puheita voidaan pitää merkittävänä uhkana suomalaiselle journalismille ja kansalaisten oikeudelle saada tietoa.

Suomen Lehdistö lähetti elokuun lopussa uutismedioiden päätoimittajille kyselyn siitä, miten hyvin uutisointi hallituksen alkutaipaleesta onnistui ja miten poikkeuksellisena ja vakavana poliitikkojen jyrkkä kritiikki mediaa kohtaan koetaan. Ei voi pitää isona yllätyksenä sitä, että ylivoimainen valtaosa (91,7 %) päätoimittajista katsoo uutisoinnin onnistuneen kokonaisuutena hyvin tai melko hyvin. Peräti 83,3 prosenttia kyselyyn vastanneista päätoimittajista piti poliitikkojen mediaan kohdistamaa kritiikkiä poikkeuksellisena. Huolestuttavana voi pitää tulosta, jonka mukaan 87,5 prosenttia vastanneista arvioi, että poliitikkojen viimeaikaiset mediavastaiset puheet ovat merkittävä uhka suomalaiselle journalismille.

Tilanne on aiheuttanut myös sen, että journalistien on aiempaa vaikeampaa saada haastatteluja, tietoja ja kuvauslupia poliitikoilta ja viranhaltijoilta. Journalistiliiton kyselyyn vastanneista 40 prosenttia kokee, että työskentely poliitikkojen kanssa on viime aikoina vaikeutunut jonkin verran tai paljon. Epäluulo mediaa kohtaan on kasvanut ja haastateltavat pelkäävät haastattelunsa vaikutuksia sosiaalisessa mediassa. Suuntaus ei vaikuta millään tavoin kehuttavalta koko demokratian kannalta.

”Kun tarkastellaan toimittajien turvallisuutta kuvaavaa mittaria, Suomi on sijalla 23. Aiemmin sijoitus oli 10.”

Palataan vielä presidenttiehdokas Stubbin elokuiseen puheeseen. Ikävä kyllä hänen mainitsemansa tieto Suomen sijoittumisesta lehdistönvapausrankingeissä ykkös- tai kakkossijalle oli hieman vanhentunut. Suomi putosi kansainvälisessä lehdistönvapausindeksissä viime vuonna sijalle viisi ja sijoitus säilyi tänä vuonna. Viimeksi Suomi on ollut ykkössijalla vuonna 2016.

Vaikka sijoitus pysyi tänä vuonna samana kuin viime vuonna, Toimittajat ilman rajoja -järjestö arvioi, että lehdistönvapauden tilanne Suomessa on heikentynyt aiemmasta. Kun tarkastellaan toimittajien turvallisuutta World Press Freedom Index mittaria, Suomi on sijalla 23. Aiemmin sijoitus oli 10. Tämä on roima pudotus ja hyvin huolestuttava kehityssuunta. Romahduksen syynä pidetään erityisesti Helsingin Sanomien toimittajien saamia tuomioita Viestikoekeskus-jutun vuoksi.

Kaikkiaan 180 maan vertailussa viides sija on toki hyvä ja Suomi on edelleen sopivassa kastissa muiden Pohjoismaiden kanssa. Mutta tätä alemmaksi ei ole varaa vajota.

”Faktapohjaisuus on luottamuksen perusta.”

Onneksi kansalaisten luottamus mediaan on säilynyt. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin Digital News Report 2023 -kyselytutkimuksen mukaan suomalaisesta aikuisväestöstä 76 prosenttia luottaa itse seuraamiinsa uutisiin ja osuus on jopa hieman kasvanut viime vuosien aikana. Aiheesta uutisoi muun muassa Medialiitto.

Mutta tähän ei pidä tuudittautua. Maailmalla luottamuksen ja lehdistönvapauden isona uhkana pidetään valeuutisten kasvavaa määrää.

Faktabaari sai 12. syyskuuta Valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Palkintotilaisuudessa se lanseerasi kotimaisen faktantarkistusammattilaisten vetoomuksen suomalaisille mediataloille digiajan faktantarkistuksen kehittämiseksi vähintään pohjoismaiselle tasolle. Faktabaari on suositellut erityisesti Norjan mallia. Siellä kuusi mediataloa rahoittavat yhteistä faktantarkistustoimintaa disinformaation taklaamiseksi. Riippumaton Faktisk.no tarttuu sosiaalisessa mediassa viraaleina leviäviin väitteisiin, tutkii niitä ja julkaisee niistä faktantarkistuksia.

Norja pitää kärkisijaa myös maailman lehdistönvapausindeksissä.

PS. Jos olet viime aikoina huomannut lehdistönvapautta korostavia painavia puheenvuoroja muilta presidenttiehdokkailta tai keskeisiltä poliittisilta päättäjiltä, otan mieluusti vastaan palautetta.

Kuka?

Kirsti Sintonen valittiin huhtikuussa 2022 Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton puheenjohtajaksi. Hän aloitti kesätoimittajana Uudessa Suomessa 1984, hän on kuulunut Uuden Suomen toimitusseuran hallitukseen ja ollut Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton pitkäaikainen johtokunnan jäsen. Hän on tehnyt töitä muun muassa opetusministeriön viestinnässä,  Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton viestintäpäällikkönä, sekä Acatiimi-lehden päätoimittajana. Maarit Tyrkkö, Eeva-Liisa Vallin ja Marketta Mattila kysyivät Kirstiltä 10 kysymystä puheenjohtajakauden alkaessa. Näin hän vastasi.

BLOGI

Ajatuksia journalismista ja sen vierestä.
BLOGI-palsta on jäsenille tarkoitettu foorumi, jossa julkaistaan liiton jäsenten kirjoituksia. Jokainen kirjoittaja vastaa omasta tekstistään. Kirjoitukset eivät ole SSL:n kannanottoja. Blogeja julkaistaan noin kerran kuukaudessa.