Olen Yleisradion vankkumaton ystävä ja addiktoitunut Yle radio ykkösen kuuntelija. Kanavalla on kolme päivittäistä ajankohtaisohjelmaa: Ykkösaamu, Politiikkaradio ja Uutispodcast.
Jokainen vuorollaan tarjoaa keskustelua valtion velasta, sopeutuksesta, leikkauslistoista, joskus useampikin samana päivänä. Poliitikkoja haastetaan kertomaan, mistä leikataan. Ja saadaan suunnilleen samat vastaukset päivästä toiseen.
Myös talousoppineita käy keskustelemassa taloudesta. Erilaisia perusteltuja viestejä, mutta enää ei kovin paljon uutta.
Mutuni mukaan tämä rakas radiokanavani ei poikkea muista seuraamistani välineistä.
Kovin vähän puhutaan näistä avainasioista, jotka odottavat tulevien päättäjien pöydällä
Tiedämme nyt, että metsät ovat muuttuneet hiilinieluista päästölähteiksi.
Viime aikoina on tullut julkisuuteen esimerkiksi Sitran megatrendiraportti, joka kertoo karua kieltään luonnon kestokyvystä.
Elinkeinoelämä on asettunut vihreän siirtymän suureksi kirittäjäksi. Sitra julkaisi myös muistion, jossa talouden ja yhteiskunnan vaikuttajat kertovat, että jos luontokatoa ei pysäytetä, vakaa julkinen taloudenpito vaarantuu, eläkerahastojen riskit kasvavat ja rahoitusvakaus voi heikentyä.
Elinkeinoelämä pitää vihreää siirtymää Suomen tulevaisuuden kilpailuvalttina.
Suomalaisten koulutustaso on jämähtänyt ja suhteellinen asemamme romahtanut.
Korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaista oli Suomessa 2021 OECD:n 38 jäsenmaan joukossa sijalla 29, kun jäsenmaita on 38. Vielä 1991 Suomi oli ykkönen, kun jäsenmaita oli 19. Lähes kaikki silloiset jäsenmaat ovat ohittaneet Suomen.
Tiedämme, että oppimistulokset ovat heikentyneet. Saamme jatkuvasti lukea siitä, että kaikki peruskoulun jälkeenkään eivät osaa kunnolla lukea. Siis lukea kunnolla!
Sosiaaliturvakomitea jätti hiljattain välimietintönsä. Sillä uudistuksella on valtava vaikutus tulevaisuuteen.
Suomi on saanut jo kolmannen kerran Euroopan neuvoston komitealta moitteet siitä, että perusturvamme on liian alhainen.
Mielenterveysongelmat ja -palvelut puhuttavat yhä enemmän. Tiedämme, että mielenterveysongelmat ovat suurin työkyvyttömyyden syy.
Kovin vähän puhutaan näistä avainasioista, jotka odottavat tulevien päättäjien pöydällä.
Olisi tärkeää, että vaalikeskusteluissa puoluejohtajilta kysytään, mitä he aikovat tehdä estääkseen ihmisiä päätymästä kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle, miten oppimistulokset parannetaan, miten koulutusastetta nostetaan.
Se, että ykkösketju kutsutaan keskustelemaan taloudesta ja turvallisuuspolitiikasta, vahvistaa mielikuvaa, että ne olisivat jotenkin tärkeämpiä asioita
Se, että ykkösketju kutsutaan mediassa yleensä keskustelemaan taloudesta ja turvallisuuspolitiikasta, rakentaa tai vahvistaa jo valmiiksi synnytettyä mielikuvaa, että ne olisivat jotenkin tärkeämpiä asioita kuin koulu, tutkimus, ympäristö, sosiaalinen hyvinvointi – jotka kuitenkin ovat substanssiasioita. Niitä, jotka vaikuttavat maan ja kansalaisten hyvinvointiin. Niiden takia yhteiskunta on olemassa.
Niiden perusteella ratkeaa, minkälaisen perinnön jätämme seuraavalle sukupolvelle. Talous ja turvallisuus ovat välineitä niiden hoitamiseen.
Tietysti välineiden täytyy olla kunnossa. Ilman niitä yhteiskunnan päätehtäviä ei voi hoitaa. Myös rahasta on pakko puhua.
Suomi on velkaantunut jo monta hallituskautta, ja erityisesti nyt ensin pandemian, sitten Venäjän sodankäynnin takia. Tarvitaan sekä pitkään jatkuneen kehityksen katkaiseminen että näkemys siitä, missä aikataulussa näiden poikkeusvuosien aiheuttama kuilu kurotaan umpeen. Näiden kahden asian ero pitäisi pitää mielessä, mutta jää yleensä sivulauseen varaan, jos yleensä noteerataan.
Miten se tehdään niin, että vahinkoa ei panna kiertämään tuleville päättäjille tai peräti aiheuteta vielä suurempaa vahinkoa
Rahaa median olisi kuitenkin hyvä käsitellä vähän syvällisemmin, pitkäjänteisemmin. Kysyä poliitikoilta asioista, jotka vaikuttavat valtion ja kansantalouden tuloihin ja menoihin vähän pidemmällä aikavälillä.
Siis esimerkiksi sosiaalipolitiikasta, jolla vähennetään syrjäytymistä, millä on suora yhteys työllisyysasteeseen. Koulusta ja koulutusasteista, joilla on suora yhteys osaamiseen ja sitä kautta talouskasvuun. Ja tietysti tutkimuksesta, jolla on selkeä yhteys kilpailukykyyn ja myös talouskasvuun. Ja siitä vihreästä siirtymästä, jota siis niin tiede- kuin elinkeinoelämä pitävät ratkaisevan tärkeänä tulevaisuudellemme.
Siis juuri niistä substanssiasioista.
Ja vielä kerran: en vähättele talouden tasapainottamisen tarvetta. Mutta oleellista on, miten se tehdään niin, että vahinkoa ei panna kiertämään tuleville päättäjille tai peräti aiheuteta vielä suurempaa vahinkoa.
Siihen poliitikoilta pitäisi vaatia vastauksia.
Eero Karisto
Helsingin Sanomien yhdessä Sitran, EK:n ja WWF:n kanssa järjestämä ympäristövaalitentti
Kuka?
Eero Karisto, s. 1955, on työskennellyt toimittajana muun muassa Uudessa Suomessa sekä puuseppänä. Nykyisin hän on eläkkeellä, mutta kirjoittaa vielä Verde-verkkolehteen ja Kuntalehteen.
BLOGI
Ajatuksia journalismista ja sen vierestä.
BLOGI-palsta on jäsenille tarkoitettu foorumi, jossa julkaistaan liiton jäsenten kirjoituksia. Jokainen kirjoittaja vastaa omasta tekstistään. Kirjoitukset eivät ole SSL:n kannanottoja. Blogeja julkaistaan noin kerran kuukaudessa.
HUOM! Tekstissä linkit on merkitty sinisellä värillä. Klikkaamalla niitä pääset lukemaan lisää aiheesta.
