Vuonna 1732 ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné vieraili Turun Akatemiassa, ja vierailun myötä Turun piispa Johan Browallius sai idean ehdottaa, että Piispanpellolle perustettaisiin Akateeminen kasvitieteellinen puutarha. Puutarha perustettiin v. 1757, ja sen esimiehenä oli lääketieteen professori Carl Fredrik Mennander. Åbo Akademin kasvitieteellinen puutarha tuhoutui Turun palossa v. 1827. Vain yksi taloustieteen professori Pehr Kalmin 1700-luvulla istuttama, tulipalosta säästynyt tammi sai jäädä, ja se seisoo edelleen jykevästi Hus Lindmanin ja Sibelius-museon välisellä nurmella, Aurajoen vieressä.
Kasvitieteellisen puutarhan tuhouduttua piirilääkäri G. Rosell rakennutti v 1832 tontille Pehr Johan Gylichin piirtämän empiretyylisen talon. Aurjoen rannalle rakennetussa talossa oli alun perin 17 huonetta, ja niistä 5 oli tapetoitu. Taloa lämmitti 16 kaakeliuunia. Piirilääkärin kuoltua v.1842 talo myytiin ylilääkäri F. G. Sanmarkille, joka oli Suomen ensimmäinen silmälääkäri. Vuosina 1849-1873 talossa asui hovimaalari Robert W. Ekman ja hänen vaimonsa. Ekman oli pidetty seuramies, ja hänen aikanaan Hus Lindmanin saleihin kokoontui useasti Turun ja lähialueen seurapiiriä. Vierailijaan lähtemättömän vaikutuksen tekivät valoisat salit sekä erityisesti Ekmanin valtava ateljee. Arvostetun taiteilijan teoksia ovat mm. vuosina 1850-1855 maalatut Tuomiokirkon freskot.
Åbo Akademi talon sai osittaisena lahjoituksena 1930-luvulla, ja sinne suunniteltiin kirjastoa. Koska kunnostustyö olisi tullut liian kalliiksi, päädyttiin vuokraaman kiinteistö Turun ja Porin maaherra Franz Wilho Kytälle vuosiksi 1933-1949. Vuonna 1949 Åbo Akademi otti talon käyttöönsä, ja sisätilat jaettiin uudelleen. Nykyisen Sibelius-salin paikalla oli Sibelius -museo, muut huoneet olivat tiedekuntien käytössä.
Kukkaloiston keskellä olevan puutalon historiikkiin saatiin aivan uudenlainen sivu, kun vuonna 2009 Åbo Akademissa syntyi päätös entisöidä tämä kulttuurihistoriallisesti arvokas kiinteistö. Entisöintityössä v. 2010 oli mukana myös Museovirasto. Kiinteistöpäällikkö Bill Anckarin ehdotuksesta kiinteistöön päätettiin kunnostaa tasokas ravintola. Empiiristyylinen puutalotalo saneerattiin lähes alkuperäiseen kuntoon yhdessä Museoviraston kanssa. Tästä v. 2011 alkaneesta ravintola Hus Lindmanin aikakaudesta jäänee Piispankatu 15:n historiaan eräänä muistomerkkinä Aurajoen puolella oleva 120-paikkainen kesäterassi, josta voi ihastella kohti taivaansineä kurkottelevaa Tuomiokirkkoa, Tuomaansillan ja Tuomiokirkkosillan alta hiljalleen virtaavaa Aurajokea sekä rantabulevardin varteen istutettua kirsikkapuistoa.
Ravintola Hus Lindmanin avajaiset Piispankatu 15 olivat 21.3.2011. Mistä ravintolan nimi Hus Lindman juontuu. Vuokrasopimuksen solmimisen jälkeen vuoden 2011 alussa ravintoloitsija Henrik Ulfstedt selvitti Piispankatu 15:n historiaa. Sen mukaan tontilla ollut tiedekuntarakennus oli nimetty Åbo Akademissa valtiotieteen professorina olleen Sven Lindmanin mukaan. Kunnioittaakseen henkilöitä, jotka omalla tavallaan olivat vuosisatojen kuluessa jättäneet oman merkkinsä Piispankatu 15 historiaan, Ulfstedt nimesi ravintolan Hus Lindmaniksi.
Tekstin on tiivistänyt ravintolan kotisivuilta Pirjo Nuotio.
