Mikkeli voi sanoa itseään koulukaupungiksi, hallintokaupungiksi ja varsinkin kesäkaupungiksi; onhan kaupungin alueella yli 10 000 vapaa-ajanasuntoa. Mutta nimitys, jota vain Mikkeli voi käyttää, on päämajakaupunki.
Gustav Mannerheim perusti Päämajansa vuonna 1918 ja vuosien 1939-45 sotien ajaksi Mikkeliin. Nyky-Mikkelille Päämaja elää kaupungin vaakunassa, Mannerheimin patsaassa, katujen sekä firmojen ja tuotteiden nimissä, Mikkelin klubin perinnesalissa, ylipäällikön salonkivanussa ja Päämajamuseossa. Jalkaväkimuseo on erinomainen aselajimuseo. Uusimpana ja laajemman kuvan ihmisten sotakokemukseen antaa viime vuonna avattu Sodan ja rauhan keskus Muisti.
Sisällissodan Päämaja siirtyi Pohjanmaalta Mikkeliin huhtikuussa 1918 ja toimi siellä sodan loppuun. Välittömästi talvisodan alettua Päämaja perustettiin Mikkeliin. Niin tehtiin myös jatkosodan sytyttyä kesäkuussa1941. Vuonna 1942 pohdittiin siirtymistä lähemmäksi rintamaa Lahdenpohjan kauppalaan Laatokan rannalle, mutta suunnitelmasta luovuttiin.
Päämaja lopetettiin joulukuussa 1944, mutta sen työtä Mikkelissä jatkoi Lapin sodan loppuun Puolustusvoimien pääesikunta jalkaväenkenraali Eric Heinrichsin johdolla. Ei siis ihme, että Mikkeli on nimenomaan päämajakaupunki.
Sodan ja rauhan keskus Muisti oli luonnollista perustaa Mikkeliin ja Päämajan hallussa olleeseen vanhaan koulurakennukseen kaupungin ytimessä.
Mutta miksi Muisti perustettiin?
Monien sotahistoriaa ja aselajihistoriaa kertovien museoiden joukosta puuttui laaja-alainen kertomus sodan vaikutuksista ihmisten elämään. Perustajat halusivat ”tiedekeskuksen, jossa kohtaavat sota-, arki- ja poliittinen historia Euroopan ja maailmanlaajuisessa kontekstissa”. Siinä yksi syy.
Toisenlaisen syyn voi kiteyttää Georg Orwellin tavoin. Hän kirjoitti, että ”se joka hallitsee menneisyyttä, hallitsee tulevaisuutta, ja se joka hallitsee nykyisyyttä hallitsee menneisyyttä.”
Olemme nähneet Ukrainassa, kuinka vääristeltyä historiaa käytetään ”oikeuttamaan” julma hyökkäyssota. On tärkeää huomata, että Venäjän historiapolitiikka runnoo myös Suomelle tärkeitä tosiasioita. Yleisemmälläkin tasolla kannattaa muistaa, että se, joka ei tunne historiaa, on tuomittu toistamaan sitä. Historian tunteminen puolestaan syventää ymmärrystä ja auttaa nykypäivän vaikeissa valinnoissa.
Muisti päätettiin toteuttaa tiedekeskuksena. Tiedekeskukselle omainen toiminta, vuorovaikutus, puhuttelee paremmin erityisesti nuoria kävijöitä. Toisaalta museotoimintaan kuuluva kokoelmien kerääminen jätettiin suosiolla tehtävien ulkopuolelle. Luultavasti juuri tämä seikka vei Muistilta ”Vuoden museo 2022” -tittelin voiton Poliisimuseolle. Joka tapauksessa Muistin arvostusta kuvaa, että vasta vajaan vuoden toiminnan jälkeen se rankattiin yhdeksi neljästä finalistista tässä kilvassa.
Mikkelistä on tullut Muistin myötä sotien historian keskuskaupunki. Jalkaväkimuseo kertoo pääaselajin toiminnasta, Päämajamuseo sodan johtamisesta ja Muisti sodan laajemmista yhteyksistä ja ulottuvuuksista. Sotavuosien päämajakaupungin arkeen törmää edelleenkin eripuolilla Mikkelin seutua. Siinä on yhdelle kaupungille sitä tarvittavaa luonnetta, historiaa ja tarjontaa, jota muilla ei ole antaa.
Teksti: Ilkka Juva
HUOM! Tekstissä linkit on merkitty sinisellä värillä. Klikkaamalla niitä pääset lukemaan lisää aiheesta.
