Johannes Koroma (vas.) keskustelee historiantutkija Samu Nyströmin kanssa ennen Uusi Suomi 100 vuotta alkavaa juhlaseminaaria. Kuva: MT

10 | 2019

Johannes Koroman tervehdys juhlaväelle

“Viime vuosina Uuden Päivän Rahasto on rahoittanut Kansalliskirjastossa tapahtuvaa Uuden Suomen digitointia. Sanomalehden digitointi on erittäin arvokas ja tärkeä moninaisen historian tutkimuksen kannalta.”

Minulla on Uuden Päivän Rahaston puolesta kunnia toivottaa teidät kaikki tervetulleeksi tähän Uuden Suomen 100-vuotisseminaariin. Kiitän Maarit Tyrkköä ja Suomalaista Sanomalehtimiesliittoa tämän tilaisuuden järjestämisestä. Erityisen iloinen olen siitä, että olemme saaneet tähän tilaisuuteen alustajiksi tunnettuja lehdistön historian tutkijoita, Samu Nyströmin, Reetta Hännisen sekä Jyrki Vesikansan. Uskon, että heistä jokainen tuo mielenkiintoisen ja tärkeän näkökulman keskusteluun Uuden Suomen historiasta.

Uskon, että monikaan kuulijoista ei tunne tarkemmin Uuden Päivän Rahastoa. Uusi Päivä oli vuonna 1917 perustettu, lyhyen aikaa Uuden Suomettaren rinnalla ilmestynyt sanomalehti, jonka tärkein tavoite oli kaikin tavoin tukea ja ajaa Suomen itsenäistymistä. Kun molemmat lehdet lakkautettiin ja Uusi Suomi alkoi ilmestyä 1.1.1919 näiden sanomalehtien jäljelle jääneet varat rahastoitiin. Molemmat rahastot Uuden Suomettaren rahasto ja Uuden Päivän rahasto toimivat edelleen ja jakavat säätiön sääntöjen edellyttämiin tarkoituksiin avustuksia. Uuden Päivän rahasto tukee erityisesti itsenäisyyttä ja maanpuolustustahtoa vahvistavaa toimintaa.

Viime vuosina Uuden Päivän Rahasto on rahoittanut Kansalliskirjastossa tapahtuvaa Uuden Suomen digitointia. Kansalliskirjasto oli aloittanut Suomettaren ja uuden Suomettaren sivujen digitoinnin omalla kustannuksellaan. Uuden Päivän Rahasto päätti jatkaa Uuden Suomen digitointia ja on tähän mennessä rahoittanut Uuden Suomen sivujen digitoinnin aina vuoteen 1960 saakka.

Sanomalehden digitoinnissa kyse ei ole avain vähäisestä tehtävästä. Sivuja on digitoitu tähän mennessä kaikkiaan 300 000. Niistä puolet on Suomettaren ja uuden Suomettaren sivuja. Kaikkiaan 170 000 Uuden Suomen sivua on nyt digitaalisessa muodossa vuosilta 1919 vuoteen 1960. Digitoimatta ovat vielä lehdet vuosilta 1960-1991, arviolta 220 000 sivua.

Sanomalehden digitointi on erittäin arvokas ja tärkeä moninaisen historian tutkimuksen kannalta. Se on parantanut oleellisesti historiantutkimuksen lähdeaineistojen käsittelyä. Käsittelyn jälkeen aineistot voidaan erityistä teknologiaa käyttämällä saattaa koneluettavaan muotoon, jolloin lehtien ja sivujen sisältöä voidaan analysoida aivan uudella tavalla. Se helpottaa huomattavasti aineistojen käytettävyyttä ja tietojen etsintää. Käsin etsimisen sijasta tekoäly voi tehdä hetkessä tekstihakuja lähes rajattomalta aikajaksolta kaikista digitoiduista julkaisuista, jopa kansainvälisistä.

Uuden Päivän rahasto pyysikin Samu Nyströmiä selvittämään itsenäistymisen vuosilta lehdessä julkaistun isänmaallisen kirjoittelun eri piirteitä ja vaikuttavuutta. Tämä selvitys valmistui viime keväänä, siitä varmaankin saamme tänään kuulla.

Valitettavasti tämä historiallinen aineisto on toistaiseksi vain rajallisesti käytettävissä. Lehdet aina vuoden 1929 loppuun saakka ovat vapaasti jokaisen omalta kotikoneelta luettavissa, mutta tuoreemmat lehtiä voi digitaalisesti lukea ja tutkia maksutta vain Kansalliskirjastossa ja muissa ns. vapaakappalekirjastoissa. Syynä tähän rajoitukseen ovat tekijänoikeudet, joista on tarkoitus neuvotella lähitulevaisuudessa Kopioston kanssa.

Rahastomme pyrkii mahdollisuuksien mukaan jatkamaan sekä Uuden Suomen sivujen digitointia yhteistyössä Kansalliskirjaston kanssa sekä tukemaan tämän materiaalin hyödyntämistä erilaisiin tutkimuksiin. Niihin varmaankin voimme palata Suomalaisen Sanomalehtimiesyhdistyksen tulevissa tilaisuuksissa. Alustavasti on pohdittu esimerkiksi Uuden Suomen omaksumaa roolia kylmän sodan vuosikymmenien journalismissa.

Esittelen lopuksi tilaisuuden alustajat:
Samu Nyström on Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti, historiantutkija ja tietokirjailija. Nyström on julkaissut lukuisia tietokirjoja ja työskentelee tällä hetkellä fennomaniaan ja Helsingin historiaan liittyvien tutkimusaiheiden parissa. Nyström kirjoitti myös alkuvuodesta Uuden Päivän Rahastolle selvityksen Uuden Suomen roolista porvarillisen Suomen isänmaallisuuden ja kansallisajattelun määrittelijänä ja edistäjänä.

Reetta Hänninen on historiantutkija Helsingin yliopiston Päivälehti–Helsingin Sanomat -tutkimusprojektissa. Hänninen väitteli filosofian tohtoriksi 14.9., hänen väitöskirjansa käsittelee maailmansotien välistä aikaa ja naistoimittajien ensimmäistä aaltoa Helsingin Sanomissa. Lisäksi hän on yksi kuukauden päästä ilmestyvän Helsingin Sanomien 130-vuotisesta historiasta kertovan kirjan kirjoittajista.

Jyrki Vesikansan tunnemme kaikki, mutta on syytä kuitenkin muistuttaa, että hänen lisensiaattityönsä käsitteli Uuden Suomen ja sen edeltäjien historiaa aina vuoteen 1939 saakka. Se julkaistiin 1997 kirjana. Jyrki on myös valmistellut aina Uuden Suomen lopettamiseen ulottuvan erinomaisen jatkon tälle historialle.

Johannes Koroma,
Uuden Päivän rahaston puheenjohtaja

Jaa artikkeli
Takaisin etusivulle

Kirjaudu sisään