Panelistit heittivät ilmaan monia “terveyspommeja”, vasemmalta Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki, Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola ja Tiedetoimittajien pääsihteeri Ulla Järvi. Kuva Heljä Salonen.

3 | 2019

Mediapiirissä käsiteltiin terveysjournalismia

Mediapiiri kokoontui tiistaina 19.3.2019 Lapland Hotels Bulevardilla aiheenaan TERVEYSJOURNALISMIN MONET KASVOT.

Aiheeseen meidät johdattivat Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki, mediatutkija ja Tiedetoimittajien pääsihteeri Ulla Järvi ja Helsingin Sanomien toimittaja Satu Vasantola. Aihe oli kuuma ja se heijastui keskusteluun. – Paneelin puheenjohtajina toimivat jäsenemme Ulla Järvi ja Mediapiirin isäntä Jukka Reinikainen.

Jokainen panelisti oli laatinut muutaman ajatuspaketin asioista, jotka halusi ottaa esiin keskustelussa.

Ajatukset juoksivat näin:

KATI MYLLYMÄKI: Julkkisten terveys; eli kun jotakin julkimoa harmittaa, ketuttaa, niin heti on ’vakava masennus’ kyseessä. Minusta tällä kirjoittelulla pilkataan potilaita, joilla on ihan oikeasti vakavia mielenterveysongelmia. Ei oikeasta depressiosta kukaan nosta itseään tukasta ylös a la Munchhausen.

SATU VASANTOLA: Faktat vs oma ja kaverin kokemus. Mikä on faktojen merkitys, jos ihmiset valitsevat uskon omaan kokemukseen tai suureen salaliittoon. Case Antti Heikkilä ja jutusta seurannut palaute.

ULLA JÄRVI: Terveysjournalismi on muuttunut – entistäkin – tarinallisemmaksi. Useinkin median yleisön on vaikea erottaa, kuka esittää koeteltuja / tutkittuja faktoja ja näkemyksiä, kuka on kertoo vain henkilökohtaisesta kokemuksestaan käsin. Myös asiantuntijoilta odotetaan omia mielipiteitä ja kenties kokemuksiakin; pitää mukautua median kerrontatavan muutokseen. Vuoropuhelu ehdottomasti hyvästä – mutta ollaanko jo menty liiankin pitkälle?

KATI MYLLYMÄKI: Laitetaan debattiin vastakkain THL:n huippuasiantuntija, rokotetutkija ja lääkäri H.N ja vastapariksi joku rantaruotsalainen DI , joka ei halua rokottaa penskojaan – HOH HOI!

KATI MYLLYMÄKI: Toinen hiertävä asia on otsikointi ja ingressit, kun joku on down under tutkinut ja julkaissut peräpukamista jotakin, joka on ihan eri tutkimustulos kuin 1000 aiempaa artikkelia, niin heti uutisoidaan vallankumousta… Ja jos joku tutkimus tulos 20 vasenkätisen alaskalaisen veriarvoista näyttää jotakin, niin uutisoidaan, että “nyt meni diabeteksenhoito uusiksi”. Onkohan niin, että ravitsemuksesta kirjoitetaan eniten huttua?

ULLA JÄRVI: Kolmen ison tiedotusvälineen valitsemat agendat nostavat ja laskevat – jopa vaientavat kuoliaaksi asiat. Jos HS, Yle tai Suomen Kuvalehti eivät käsittele jotain asiaa, sitä ei “ole olemassa”. Aikaisemmin esimerkiksi vahvat maakuntalehdet toivat aiheita julkisuuden agendalle; nyt mediatilan hallinta on kapeutunut ja yksipuolistunut. Totta vai harhaa?

SATU VASANTOLA: Terveysjournalismi on kovin yksilökeskeistä ja asiantuntijavetoista. Meillä on paljon “Oletko aina syönyt / seissyt / kakannut väärin” –juttuja, jotka korostavat yksilön valintoja. Vähemmän on juttuja, jotka purkaisivat terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä rakenteita. Entä missä on tutkiva terveysjournalismi?

Jokainen paikalla ollut saattoi havaita, että keskustelu oli lentävää ja aiheet kiinnostavia.
Kahden tunnin aikana puhuttiin niin paljon ja niin monista asioista ja näkökulmista, että on mahdotonta tiivistää ajatuksia, kokemuksia ja panelistien sekä jäsenistön mielipiteitä. Panelistit pudottivat monta pommia Lapland Hotels Bulevardin kokoustilassa ja saivat meidät jopa kiihtymään – mikä on oikein, mikä järkevää ja mikä tasapuolista? Vastauksia oli useita ja niitä nyt aivomme työstävät. Mitä tästä opimme: kun seuraava Mediapiiri kokoontuu, olkoon valittu aihe mikä tahansa – kannattaa tulla paikan päälle kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Tekstin on koonnut panelistien avustuksella Ulla Järvi ja Maarit Tyrkkö.

Katso valokuvakooste ja Heljä Salosen videokooste mediapiirin tunnelmista 

Jaa artikkeli
Takaisin etusivulle

Kirjaudu sisään