Puheenjohtaja Kirsti Sintonen avasi Mediapiirin toivottamalla osallistujat tervetulleiksi ja kertomalla teeman taustasta. Iltalehden isännöimä tilaisuus veti koolle 55 jäsentä, mikä lienee Mediapiirien historian ennätys.
SSL pyrkii siihen, että Mediapiirien käsittelemät aihealueet ovat mahdollisimman ajankohtaisia. Syksyllä 2022 aiheena oli Informaatio-, hybridi- ja kybervaikuttaminen – mikä on median rooli? Viime maaliskuussa eduskuntavaalit olivat ovella ja teemaksi valikoitui Politiikka, vaalit ja viestinnällistyminen. Silloin pohdittiin viestintätoimistojen valtaa.
Nyt teemana oli Poliitikkojen ja median suhde – onko jokin muuttunut vai onko mikään? Otsikon taustalla näkyi viime kesän mediakriittiset tunnelmat. Heinäkuu ei ollut kovin helteinen, mutta mediakeskustelu kävi kuumana.
Syyskuussa ilmestyi puheenjohtajan kirjoittama blogi, jossa käsiteltiin lehdistönvapautta ja mediakeskustelun tilaa. Juuri tuolloin oli saatu tuloksia selvityksistä, joita oli tehty poliitikkojen ja median suhteesta.
Uutismedian Liiton kustantama Suomen Lehdistö oli lähettänyt elokuun lopussa uutismedioiden päätoimittajille kyselyn siitä, miten hyvin uutisointi hallituksen alkutaipaleesta onnistui ja miten poikkeuksellisena ja vakavana poliitikkojen jyrkkä kritiikki mediaa kohtaan koettiin. Noin 83 prosenttia kyselyyn vastanneista päätoimittajista piti poliitikkojen mediaan kohdistamaa kritiikkiä poikkeuksellisena. Hieman yli 87 prosenttia vastanneista arvioi, että poliitikkojen mediavastaiset puheet ovat merkittävä uhka suomalaiselle journalismille.
Toinen syyskuussa ilmestynyt selvitys oli Journalistiliiton teettämä. Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia koki, että työskentely poliitikkojen kanssa on vaikeutunut paljon tai jonkin verran. Journalistit kokivat, että haastatteluja on vaikeampi saada. Aikataulut eivät sovi. Epäluulo mediaa kohtaan on kasvanut ja haastateltavat pelkäävät haastattelunsa vaikutuksia sosiaalisessa mediassa.
Mutta on myös toisenlaisia näkemyksiä. Esimerkiksi entinen päätoimittaja Lauri Kontro kirjoitti (4.9.) Ylen kolumnissa, että nykyinen meininki on lastenleikkiä 1950-luvulla vallinneeseen jännitteeseen toimittajien ja poliitikkojen välillä. Tosin kannattaa ehkä muistaa, että silloin ei ollut Internettiä eikä sosiaalista mediaa, mikä on tehnyt palautteen antamisesta aiempaa nopeampaa ja näkyvämpää.
Kriittinen suhde kaikkiin vallanpitäjiin
Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppinen puhui osuutensa aluksi lehden ja poliitikkojen suhteesta. Hänen mielestään yhteiskunnallinen keskustelu on ollut tulehtunutta jo pitkään. Nyt on poikkeuksellista se, että kritiikki tuntuu suuntautuvan koko mediakenttää vastaan.
– Iltalehti on kriittisessä suhteessa kaikkiin vallanpitäjiin. Olemme saaneet palautetta, että lehti yritti estää demareitten valtaantulon. Nyt saamme kuulla, että olemme oikeistoa vastaan.
Vaikka iltapäivälehdet ovat varsin tottuneita kipakkaan palautteeseen, Iltalehti joutui heinäkuussa poikkeukselliseen myrskyn silmään toimittaja Ida Erämaan Näkökulma-kirjoituksen
vuoksi. Kauppinen piti vyörytystä epäinhimillisenä.
– Minä kyllä otan ryöpytystä vastaan, mutta yksittäiseen toimittajaan kohdistuvana se oli kohtuutonta.
Puheenvuoronsa loppuosassa Kauppinen selvitti kiinnostavasti Iltalehden linjaa, sisältöstrategiaa ja lehden muita ajankohtaisia asioita.
Iltalehti haluaa olla markkinajohtaja, suurin ja luetuin. Painetulla lehdellä on päivittäin noin 174 600 lukijaa, mutta verkossa 2,8 miljoonaa suomalaista lukee Iltalehteä joka viikko. Näillä luvuilla Iltalehti on Suomen suurin digitaalinen uutismedia. Sen uutisia luetaan enemmän kuin Ylen, MTV:n, ja Helsingin Sanominen juttuja yhteensä.
Sisältöstrategia vuosille 2024-2025 on teossa. Nyt voimassa olevassa strategiassa on määritelty niin sanotut taisteluteemat. Näitä ovat politiikka, rikos, liikkuminen ja autot sekä asuminen.
Iltalehden politiikan toimitus on suurempi kuin Helsingin Sanomien. Kauppinen kertoi ylpeänä, että lehti sai skuupattua kaksi edellistä hallitusohjelmaa. Politiikan juttujen teossa otetaan yhä enemmän huomioon henkilövetoisuus.
Lehden tekijät seuraavat tarkasti sivulatauksista. Niitä kuvaava käyrä lähtee nousemaan klo 5:n jälkeen aamulla. Latauspiikit ovat klo 9 aikaan, keskipäivän lounastauolla sekä illalla noin klo 19-21.
– Ajoitamme niin sanotut rynnäköt näiden huippukohtien mukaan eli niihin tähdätään isojen juttujen julkistus.
Viikonloppuisin lehteä luetaan vähemmän kuin arkisin.
Kauppisen mukaan uutismedioiden välistä kilpailua ei voita se, joka tarjoaa lukijoille eniten uutisia vaan se, luo yleisölle eniten merkitystä. Klikkijournalismi ei toimi. Erilaisia lukijoita varten on tehtävä erilaisia sisältöjä.
Kauppisen esityksen jälkeen keskustelu oli Mediapiirien tyylin mukaisesti vilkasta. Monet paikalla olleet kokeneet emeritus päätoimittajat muistelivat poliitikoilta aikoinaan saamiaan kärkeviäkin palautteita.
– Lehdistön asema on niin vahva, ettei poliitikkojen pärskähdykset sitä uhkaa, vakuutti Johannes Koroma.
Yleisöä puhutti myös kansainvälisesti huomattu uutisväsymys. Synkät aiheet sodista ja kriiseistä väsyttävät eikä uutisia jakseta lukea yhtä aktiivisesti kuten vielä muutama vuosi sitten.
Suomi on poikkeuksellinen maa monien muiden joukossa: uutiset kiinnostavat edelleen eikä pahempaa uutisväsymystä ole havaittu – ainakaan vielä.
Nuorena toimittajana myrskyn silmässä
Mediapiirin lopussa SSL:n johtokunnan jäsen, Iltalehden toimittaja Heljä Salonen haastatteli heinäkuisen Näkökulma-kirjoituksen tekijää, toimittaja Ida Erämaata. Idan kanssa oli sovittu, että kyseisestä osuudesta ei oteta kuvia eikä keskustelusta tehdä muistiinpanoja.
Tilaisuuden jälkeen esitettiin toive, että linkki Erämaan Näkökulmaan lähetetään sähköpostitse jäsenille. Näin tehtiin ja viestiin (25.10.) liitettiin mukaan myös linkki hänestä Journalisti-lehdessä julkaistuun haastatteluun.
Kirsti Sintonen
Tunnelmia Mediapiiristä. Video: Maarit Tyrkkö
