Suometar-päivän vilkas luomukeskustelu tekoälystä oli kenties enne tulevasta. Kuva: Vili Haapaniemi

Luomukeskustelu tekoälystä – Katso videotallenne

2020-luvun ensimmäisessä Suometar-päivän keskustelutilaisuudessa pohdittiin haaasteita ja mahdolisuuksia, joita tekoäly tuo journalismille.

Muutos ei häämötä enää kaukana tulevaisuudessa, sillä teollisen vallankumouksen neljäs vaihe on käynnissä. Höyrykoneen, sähkön ja mikropiirien jälkeisessä maailmassa kehityksen vetureina ovat nyt nanotietokoneet, bioteknologia, 3D-tulostus ja harppauksin kehittyvä tekoäly. 

Heikkoa tekoälyä eli algoritmeja, jotka laskentatehoon perustuvina teknisinä resepteinä mahdollistavat valtavan datamäärän käsittelyn, hyödynnetään mediassa ja erilaisilla alustoilla jo monin tavoin. 

Nopeus tuo epävarmuuden ja uhat, sillä ihmisälykkyyden ylittävä vahva tekoäly, jonka on arvioitu toteutuvan 2040-luvulla, saattaa olla irtipäässyt pullon henki, josta Stephen Hawkingin kaltaiset visionäärit ovat varoittaneet,  painokkain sanoin myös Hawkingin testamentiksi jääneessä ja 2018 ilmestyneessä Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin -teoksessa. 

Suunnittelijjoiden käsistä riistäytyneessä itseoppivassa tekoälyssä on potentiaalia dystopiaan, sillä ylivertainen teknologia voi tuoda omistajalleen jumaluuteen vertautuvan valta-aseman. Piilaakson teknologiajätit kilvoittelevat tekoälyherruudesta, sillä  ”winner takes it all.

Etiikka huolestuttaa myös sisäpiiriläisiä. Teslan kehittäjä Elon Musk on ilmoittanut olevansa mukana kilpajuoksussa, jotta ydinaseita vaarallisempi tekoäly pysyy aisoissa.

Musk ja Microsoft ovat sijoittaneet miljardin OpenAI-hankkeeseen, tavoitteena pitää yleinen tekoäly turvallisella ja demokraattisella tiellä.

Suometar-päivän keskustelunavauksessa filosofi Maija-Riitta Ollila toi näkyviin data-vetoisen yhteiskunnan kompastuskiviä. Missä määrin luovutamme vastuun ja vaikutusvallan algoritmeille ja miten uudet kanssakäymisen muodot ja datatalouden sovellukset muovaavat meitä ihmisinä? Ollila muistutti, että datan ja big brotherin suhde edellyttää lainsäätäjältä viisautta Leninin hengessä: luottamus hyvä, kontrolli parempi.

LUT:n työelämäprofessori Atte Jääskeläinen pohdiskeli syitä eurooppalaiseen vitkasteluun, jolla yhdysvaltalaisten teknogiayritysten haasteeseen on vastattu. Kun teknologia soveluksineen etenee Amerikassa j ja Kiinassa harppauksin, säätelevä Euroopa pysyttelee jälkijunassa.

Jääskeläisen ja Maike Olijin tekemässä ja 75 asiantuntijan haastatteluun perustuvassa tuoreessa EBU-raportissa etsitään yleisradioyhtiöiden tulevaa roolia tekoäly-yhteiskunnassa. Punaisena lankana kulkee luottamus, jonka vahvistamisessa etenkin julkisen palvelun journalismilla riittää työsarkaa. Tekoälyllä on suuria mahdollisuuksia niin personoitujen kansalaisia aidosti palveleven sisältöjen kuin valtarakenteita valvovan journalismin luomisessa.

Tampereen yliopiston median ja viestinnän tutkimuksen professori Kaarina Nikunen valotti Suomen Akatemian laajaa IDA-tutkimushanketta, joka perkaa dataistumisen moninaisia vaikutuksia kansalaisten arkeen. 

Teema on polttavan ajankohtainen: yhä suurempi osa julkisista palveluista, työ– ja vapaa-ajan käytänteistä ja henkilökohtaisesta elämästä on datavälitteistä. Lisäksi kaikkea tätä dataa kerätään ja koostetaan myytäviksi profiileiksi.  

IDA:n keskeisenä päämääränä on tunnistaa erilaisiin ihmisryhmiin ja vähemmistöihin liittyvää haavoittuvuutta. Tältä pohjalta on mahdollista kehittää ihmisoikeuksia edistävää datapolitiikkaa. 

Polveilevassa paneelikeskustelussa pohdittiin journalistisia haasteita, jotka liittyvät  erityisesti polarisaatioon ja  sosiaalisen median vaikutusvallan kasvuun.

Lähes kahden ja puolen miljardin Facebook-käyttäjän massa on valtava.

Synnintuntoon tullut Facebookin entinen johtaja Chamath Palihapitiya on pahoitellut Facebookin käyttämiä algoritmeja, joita on säädetty vahvistamaan käyttäjien tunnekäyttäytymistä. Affektit koukuttavat tiukasti – ja vihaa lietsova tunnepuhe valtaa yhä helpommin alaa.

Palihapitiyan nykyinen näkemys on, että Facebookin lyhytaikaiset dopamiinin takaisinkytkennät tuhoavat yhteiskunnan toimintatapaa.

Läpidigitalisoituneessa yhteiskunnassa vanhanaikaiset live-kohtaamiset ovat arvokaita. Columbian yliopiston digitaalisen viestinnän professori Emily Bell on arvioinut, että tekoälyn suuressa vallankumouksessa myös journalismi muuttuu perusteellisesti ja toimittajat saattavat löytää uuden kutsumuksensa tapahtumatuottajana. 

Suometar-päivän vilkas luomukeskustelu tekoälystä oli kenties enne tulevasta.

Teksti: Marketta Mattila

Katso videotallenne keskustelusta (kesto 37 min.)

 

Jaa artikkeli
Takaisin etusivulle

Kirjaudu sisään