Suometar-päivän viestinnällinen keskustelu veti taas salin täyteen väkeä, yhteensä noin sata jäsentä ja kutsuvierasta. Kuva: Heljä Salonen
Suometar-päivä 11.1.2024

Vaalivaikuttamista monelta kantilta

Sosiaalisen median kasvava rooli, galluppien ohjaava vaikutus, vaalikoneiden merkitys, hybridivaikuttaminen, ainakin nämä vaalivaikuttamisen muodot olivat esillä Suometar-päivän kiinnostavassa paneelissa.

Suomettaren ensimmäisen numeron ilmestymisen 177-vuotispäivää juhlistettiin 11. tammikuuta viestinnällisellä keskustelutilaisuudella, joka pidettiin Helsingin Suomalaisella Klubilla. Yleisöä oli paikalla salin täydeltä, kaikkiaan noin sata.

SSL:n johtokunta pyrkii valitsemaan tilaisuuksien teemoiksi mahdollisimman ajankohtaisia aiheita. Viime vuonna Suometar-päivän teemana oli Media sodassa. Tänä vuonna otsikoksi valikoitui Vaalivaikuttamisen monet muodot. Puheenjohtaja Kirsti Sintonen kertoi avauksessaan, että vuosi 2024 on vaalien ruuhkavuosi: vaalit pidetään kaikkiaan noin 60 maassa. Myös Euroopan parlamentin vaalit ovat tärkeät.

– Suomessa on kahdet vaalit. Niiden lisäksi tämä vuosi on myös sivistyksen teemavuosi. Demokraattinen yhteiskunta on riippuvainen medialukutaidosta, tiedon luettavuudesta ja kansalaisten kyvystä erottaa faktat ja harhaanjohtava informaatio toisistaan. Ehkä alkavassa paneelissa pohditaan myös sitä, onko meihin yhä helpompaa vaikuttaa.

Algoritmit vetoavat tunteisiin

Dosentti Salla-Maaria Laaksonen piti sosiaalisen median vallasta ja vastuusta lyhyen alustuksen ennen varsinaisen paneelin alkua. Laaksonen toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa ja on tutkinut erityisesti teknologisen julkisuuden valta-asemaa, viestivää tekoälyä ja sosiaalisen median alustoja.

Dosentti Salla-Maaria Laaksonen piti alustuspuheevuoron.

Laaksosen mielestä nyt on menossa ensimmäiset presidentinvaalit, joissa sosiaalisen median alustoilla – Tiktok, Facebook, X (aiemmin Twitter), Instagram – on iso merkitys. Ne ovat lobbauksen, aktivismin ja vaalikampanjoiden alustoja.

Laaksonen muistutti, etteivät somealustat ole neutraaleja.

– Sosiaalisen median merkittävät infrat ovat pääosin amerikkalaisia, toki kiinalaista Tiktokia lukuunottamatta. Ne valitsevat, millaiselle sisällölle antavat suuremman näkyvyyden. On tutkittu, että mitä enemmän viesti vetoaa tunteisiin, sitä enemmän se saa näkyvyyttä. Algoritmit tukevat tunteellista sisältöä. Poliittiset vaikuttajat ovat ottaneet mallia somesta, ja somevaikuttajat ovat tulleet yhä laajemmin mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Misinformaatio ja disinformaatio vetoavat usein tunteisiin, ja siksi ne ovat somessa usein kiinnostavinta sisältöä. Eli alustojen logiikka tukee virheellisen tiedon levitystä.

Gallupit jo toisella kierroksella

Varsinaisessa paneelissa vaalivaikuttamista pohdittiin monelta kantilta: median (perinteinen media ja some) rooli, vaalikeskustelujen merkitys, mainonta, gallupit, vaalikoneet ja hybridivaikuttaminen.

Kevan tutkimuspäälliköksi hiljattain nimitetyllä Juho Rahkosella on pitkäaikainen kokemus mielipidetutkijana. Millaista vaalivaikuttamista gallupit ovat?

– Kyselyillä on ohjaava vaikutus. Kuinka suuri, on vaikea sanoa. Gallupit mittaavat, mutta niiden tuloksilla on myös vaikutusta. Voittajan vankkureihin siirtymisestä on tutkimuksellistakin näyttöä. Toisaalta siirtymää on myös altavastaajien puolelle.

Panelistit vasemmalta oikealle: Juho Rahkonen, Katri Makkonen, Sami Borg, Salla-Maaria Laaksonen ja keskustelun vetäjä Tuomo Lappalainen.

Rahkosen mukaan gallupeissa on jo jonkin aikaa käyty presidentinvaalien toista kierrosta, eli gallupien tulokset saattavat houkutella taktiseen äänestämiseen.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö Sami Borg muistutti tutkimuksista, joiden mukaan gallupit saattavat vaikuttaa jopa kuuteen prosenttiin äänestäjistä. Hän oli tehnyt aiheesta oikeusministeriölle selvityksen vuoden 1994 presidentinvaalien jälkeen.

– Jos ehdokas ei onnistu tekemään jotain suurta munausta, niin ollaan entistä enemmän taipuvaisia äänestämään galluppien suuntaan, ellei äänestäjällä ole vahvaa omaa poliittista vakaamusta.

Verrattuna aiempiin presidentinvaaleihin nyt käytävät vaalit muistuttavat Sami Borgin mielestä eniten vuoden 1994 vaaleja eli ykköskierroksesta voi tulla ennakoitua tiukempi. Borg on ollut asiantuntijana Ylen vaalilähetyksissä juuri kyseisistä 1994 presidentinvaaleista lähtien.

Gallupeista heräsi keskustelua myös yleisön joukossa. Matti Laitinen kysyi, miksi kyselytutkimusten kohdejoukko on rajattu alle 70-vuotiaisiin. Sami Borg tiesi kertoa, että kaikki suurimmat tutkimuslaitokset ovat jo päättäneet poistaa ikärajoitukset, ja tutkimusten kohteina ovat tulevaisuudessa kaikki äänestysikäiset.

Taktisestikin saa äänestää

Taktinen äänestäminen on tullut Suomeen jäädäkseen, eivätkä panelistit halunneet ottaa kantaa, onko ilmiö positiivinen vai negatiivinen.

– Ilmiö ei ole edes uusi. Esimerkiksi jo vuoden 2000 presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Tarja Halonen ja Esko Aho saivat yhteensä 75 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Äänestäjät tunnistivat kaksintaisteluasetelman ja äänestivät sen mukaan riippumatta tavanomaisesta äänestyskäyttäytymisestään muissa vaaleissa, Sami Borg sanoi.

Myös Katri Makkonen ennakoi, että presidentinvaaleissa nähdään paljon taktista äänestämistä. Makkonen toimii johtavana neuvonantajana Milttonilla. Vuosina 2013-19 hän oli tasavallan presidentti Sauli Niinistön viestintäpäällikkö.

– Nyt käydään selvästi jo kakkoskierrosta. Tavallaan se harmittaa. Eduskuntavaaleissa taktista äänestämistä oli paljon. Nyt saattaa käydä samoin, Makkonen totesi.

Juho Rahkonen muistutti, että äänestäjillä on oikeus äänestää haluamallaan tavalla, myös taktisesti.

– Taktinen äänestäminen ei todellakaan ole tuomittavaa. Tavallaan sitä voi pitää jopa positiivisena ilmiönä.

Äänestyspäätös fiilispohjalta

Entä vaalikeskustelut, millaisia vaikutuksia niillä on äänestyskäyttäytymiseen?

Salla-Maaria Laaksosen mukaan median vaalikeskustelujen ja tenttien vaikutus on välillinen, koska niiden teemoista keskustelu jatkuu sosiaalisessa mediassa.

Vaaleja kauan seuranneen ja tutkineen Sami Borgin mielestä yksittäisten keskustelujen ja tenttien vaikutus on vähentynyt.

– Aikaisemmin yksittäisellä vaalikeskustelulla saattoi olla hyvinkin suuri merkitys. Nyt näitä keskusteluja on valtavasti enemmän, ja harva katsoja jaksaa seurata niitä kaikkia. Toinen tekijä on ennakkoäänestyksen suosio. Nykyisin, kun 55-60 prosenttia äänestäjistä äänestää ennakkoon, ei varsinaisen vaalipäivän lähellä olevilla keskusteluilla voida vaikuttaa kuin pieneen osaan äänestäjistä.

Juho Rahkonen oli samaa mieltä.

– Eri lähteistä tulee nykyisin niin paljon tietoa, että lopulta äänestyspäätöksen ratkaisee intuitio. Ihmiset äänestävät fiilispohjalta tai perstuntumalta.

Journalisteilla mietittävää

Katri Makkosen mielestä vaalikeskustelujen yleisö on lopulta aika pieni. Jos niissä tulee ilmi jotain yllättävää, keskustelu jatkuu sosiaalisessa mediassa. Makkonen korosti, että vaalien aikainen tiedonvälitys on yksi median tärkeimmistä tehtävistä. Median pitää pystyä sanomaan, mikä on totta ja mikä ei. Makkosella on pitkä journalistinen tausta, muun muassa Ylen A-Studion eri tehtävistä.

Myös Sami Borg katsoi, että journalisteilla on paljon mietittävää.

– Media nostaa keskusteluista 2-4 kiinnostavaa aihetta, ja varsinkin nuoret saavat informaation niistä somen kautta. Monimutkaisia asioita on vaikea tiivistää 15 sekunnin videoon.

Keskustelun moderaattorina toiminut SSL:n johtokunnan jäsen Tuomo Lappalainen kysyi panelisteilta, kuka tai ketkä presidenttiehdokkaista ovat erottuneet joukosta, kun esimerkiksi ulkopolitiikan suurista linjoista vallitsee hyvin pitkälle menevä yksimielisyys.

Katri Makkosen mielestä Li Andersson ja Jussi Halla-aho ovat erottuneet edukseen, eritoten omille joukoille.

– He ovat tuoneet esiin omien puolueidensa kannattajille sopivia teemoja omalla persoonallisella tavallaan.

Salla-Maaria Laaksonen yhtyi tähän.

– Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset käyttävät presidentinvaaleja selkeästi agendavaaleina ja heidän ehdokkaansa korostavat puolueidensa näkemyksiä. Niin on helpompi erottautua, mutta ehkä vaikeampi saada äänestäjiä oman joukon ulkopuolelta.

Raha ei ratkaise, mutta sen puute vaikuttaa

Eri ehdokkailla on erilaiset taustajoukot ja eri kokoiset vaalibudjetit. Panelistien mukaan raha ei kuitenkaan isossa kuvassa ratkaise. Viime eduskuntavaaleissa muutamat kansanedustajat pääsivät läpi lähes nollabudjetilla ainoastaan sosiaalista mediaa, erityisesti Tiktokia käyttäen.

Katri Makkonen muistutti, että Tiktokin merkitys on tunnustettu myös presidenttiehdokkaiden joukossa. Makkosen kolumni otsikolla Tiktok vie ja media vikisee ilmestyi Helsingin Sanomissa vuodenvaihteessa.

– Kahdeksalla presidenttiehdokkaalla on Tiktok-tili. Vain Jussi Halla-aholla ei ole, mutta hänestä siellä kuitenkin eniten puhutaan.

Juho Rahkonen arvioi, että raha voi kuitenkin näytellä jotain roolia hyvin tasaväkisissä tilanteissa. Silloin raha voi massiivisen mainoskampanjan avulla ratkaista joitakin viimeisiä ääniä.

Sami Borg huomautti, että rahan puute saattaa olla vähintään osasyynä esimerkiksi Mika Aaltolan muutamassa kuukaudessa pudonneeseen suosioon.

Venäjä hämmentää

Venäjän hybridivaikuttaminen näkyy palvelunestohyökkäyksinä ja itärajalla, mutta varsinaista vaalivaikuttamista ei juuri ole juurikaan havaittu.

– Suomi ei ole Venäjän näkökulmasta yksinään kovin kiinnostava kohde. Vaikea nähdä, mitä voitettavaa Venäjällä näissä olosuhteissa voisi olla Suomessa. Pikemminkin se pyrkii vaikuttamaan koko läntiseen Eurooppaan. Brexit ja Trumpin nousu valtaan olivat esimerkkejä Venäjän onnistuneesta hybridivaikuttamisesta, mutta mikä olisi Venäjälle mieluisa vaalitulos Suomessa, Juho Rahkonen pohti.

– Ehkä sen tavoitteena on yleinen hämmentäminen – absurdistanin luominen Suomeen, hän jatkoi.

Sami Borg ja Salla-Maaria Laaksonen muistuttavat, että itärajan tilanne turvapaikanhakijoineen on selvää hybridivaikuttamista ja hämmentämistä Venäjän puolelta, vaikka sillä ei suoraa vaikutusta esimerkiksi presidentinvaaleihin olisikaan.

Tilaisuuden lopussa oli helppo hymyillä. Asiantunteva ja rento paneeli sekä yleinen tunnelma saivat paljon kiitosta. Vasemmalta lukien Tuomo Lappalainen, puheenjohtaja Kirsti Sintonen sekä panelistit Salla-Maaria Laaksonen, Sami Borg, Katri Makkonen ja Juho Rahkonen

Uskoako itseään vai vaalikonetta?

Vaalikoneet ovat Suomessa verrattain uusi, voimakkaasti yleistynyt ilmiö. Sami Borgin mukaan tutkimukset osoittavat, että alle 40-vuotiaille vaalikoneet ovat tärkein tietolähde äänestyspäätöstä tehtäessä. Salla-Maaria Laaksonen komppasi:

– Vaalikoneiden vaikutus äänestyskäyttäytymiseen on todella suuri, ja kysymysten muotoilulla on tärkeä merkitys.

Yleisöstä Tarja Salo kummasteli, että hän saa aina vaalikoneiden tulokseksi henkilön, jota hän ”ei missään tapauksessa” äänestäisi, ja kysyi, uskoako itseensä vai vaalikoneeseen. Äänestä vaan rohkeasti oman mielesi mukaan, kuului yleisön yksituumainen näkemys. Anna sydämen äänen ratkaista, rohkaisi muun muassa Tapani Ruokanen.

Teksti: Eeva-Liisa Vallin, Kimmo Kallonen, Kirsti Sintonen
Kuvat ja video: Heljä Salonen

Katso videokooste illan keskustelusta. (Kesto 4:13)

 

 


HUOM! Tekstissä linkit on merkitty sinisellä värillä. Klikkaamalla niitä pääset lukemaan lisää aiheesta.

Jaa artikkeli
Takaisin etusivulle

Kirjaudu sisään