Kuvakaappaus sivulta: supo.fi/supo-lukuina.

11 | 2022

Vierailu Suojelupoliisiin kiinnosti ja täydensi tilannekuvaa informaatiovaikuttamisesta

Suojelupoliisilla on ollut vilkas vuosi ja syksy. Työtä, kyselyitä ja halukkaita vierailijoita on piisannut. Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton 30 jäsenen porukan onnistui päästä kylään 8. marraskuuta.

Tänä syyskautena SSL on pyrkinyt järjestämään tilaisuuksia, jotka ovat mahdollisimman paljon ajan hermolla. Lokakuussa oli mediapiiri otsikolla Informaatio-, hybridi- ja kybervaikuttaminen – mikä on median rooli? Kirsikkana kakun päällä teeman täydensi marraskuun alun vierailu Suojelupoliisiin.

Kun tilaisuutta ryhdyttiin järjestämään, isäntien kanssa sovittiin 30 osallistujan kiintiöstä. Kun kutsu oli tavoittanut jäsenet, kiintiö täyttyi kahdessa päivässä. Kaikkiaan halukkaita tulijoita olisi ollut lähes 50. Se osoittaa, että liiton ajankohtaisteemat kiinnostavat sekä erityisesti vierailumahdollisuus Suojelupoliisissa.

Eräs liiton jäsen kertoi käyneensä Supossa viimeksi 20 vuotta sitten. Paljon on talon tyyli ja ehkä mainekin muuttunut noista ajoista. Nyt kiinnitetään yhä enemmän huomiota vuorovaikutukseen ja avoimuuteen, niin paljon kuin se on mahdollista. Toki vierailijat joutuvat tulemaan turvatarkastuksen läpi sekä jättämään kännykät ja muut älylaitteet eteisen lokeroihin. Kuvata ei saa eli tässäkin jutussa käytetään pressikuvia.

Tilaisuuden emäntänä toimiva esikuntapäällikkö Saana Nilsson toivotti porukkamme lämpimästi tervetulleeksi. Nilsson on ollut töissä Supossa eri tehtävissä 14 vuotta.

Saana Nilsson. Kuva: Suojelupoliisi

Tämä vuosi on tietysti ollut erityinen, mutta Supossa on eletty poikkeuksellisia aikoja jo vuodesta 2019, kun tehtäväkenttään liitettiin tiedustelutoiminta. Suojelupoliisi on ollut kolmen vuoden ajan turvallisuus- ja tiedustelupalvelu. Tiedustelu on huomattavasti laventanut työmäärää. Myös henkilöstöä on palkattu lisää. Nyt talossa on yli 520 ihmistä, kun Saana Nilssonin aloittaessa väkeä oli noin 200. Etenkin it-osaajista on jatkuva tarve. Myös eri kielten taitajia rekrytoidaan.

Viestintäpäällikkö Milla Meretniemi kertoi ajankohtaisesta tilanteesta muun muassa kansallisen turvallisuuden katsauksen valossa. Se julkaistiin syyskuun lopussa ja löytyy Supon verkkosivuilta.

Katsauksen mukaan Venäjän tiedustelun toimintatapa muuttuu. On ennakoitavissa, että Venäjä suuntaa talven aikana vakoiluaan yhä enemmän kyberympäristöön. Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva uhka on koholla, mutta lamauttavaa vaikuttamista pidetään epätodennäköisenä.

Meretniemi kuvasi myös Supon laajaa tehtäväkenttää. Tiedustelu on niistä keskeisimpiä. Supo tekee valtiojohdolle noin 130 tiedusteluraporttia per vuosi. Vastatiedustelu on puolustautumista vieraiden valtioiden vakoilulta ja vaikuttamisyrityksiltä. Kolmas merkittävä tehtävä on terrorismin torjunta. Terrorismin uhka-arvio päivitetään vähintään kerran vuodessa. Uhka on ollut neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut vuodesta 2017 lähtien. Suurimman uhan aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat yksittäiset toimijat tai pienryhmät.

Milla Meretniemi. Kuva: Suojelupoliisi

Myös turvallisuusselvitykset kuuluvat työsarkaan. Viime vuonna niitä tehtiin kaikkiaan yli 90 000 kappaletta. Määrä on noussut viime vuosien aikana. Turvallisuusselvityksiä tehdään sekä henkilöistä että yrityksistä.

Meretniemi näytti esityksessään kuvioita Supon teettämistä selvityksistä. Kansalaisten mielipiteitä kartoitetaan määräajoin. Suomalaisten luottamus Suojelupoliisiin on hyvin vahvaa: 89 prosenttia luottaa paljon tai melko paljon.

Erikoistutkija Petteri Lalun esityksen aiheena oli informaatiovaikuttaminen, erityisesti Venäjän suunnalta tuleva. Lalu on ollut ennen Supoa pitkään puolustusvoimien palveluksessa, muun muassa sotilaisprofessorina Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Sosiaalinen media on tuonut informaatiovaikuttamiseen aivan uuden ulottuvuuden.

Petteri Lalu. Kuva: Suojelupoliisi

Lalu on Supon Venäjä-asiantuntijoita. Hän kertoi näkemyksiään Venäjän medioiden nykytilasta.

”Mediakentän tilanne on kammottava. Toimintamahdollisuuksia on systemaattisesti kavennettu jo kymmenen vuoden ajan.”

Esitysten jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus tehdä kysymyksiä. Ne liittyivät muun muassa Suomessa asuvien venäläisten mahdolliseen seurantaan, kiinalaisten opiskelijoiden osuuteen korkeakouluissa ja siihen liittyviin riskeihin sekä Venäjän mahdollisiin vaikutusyrityksiin tulevien eduskuntavaalien alla.

Kaikki kysyjät saivat vastauksensa. Myös se oli ymmärrettävää, että aivan kaikkiin yksityiskohtiin ei voitu arempien tietojen osalta mennä. Tilaisuuden lopussa oli paikallaan kiitellä talon väkeä aplodein ja kukkasin.

Kirsti Sintonen


Jaa artikkeli
Takaisin etusivulle