Uuden Suomettaren Säätiö

Uuden Suomettaren Säätiön apurahat 2024

Uuden Suomettaren Säätiö tukee suomenkielisen median journalistien yleisen ja ammattisivistyksen lisäämistä myöntämällä apurahoja opintomatkoihin, kursseihin ja muuhun täydennyskoulutukseen sekä tutkimus- ja julkaisuhankkeisiin. Lisäksi säätiö kannustaa alan opiskelijoita pienehköin pro gradu -stipendein.

Säätiön hallitukselle osoitetun apurahahakemuksen (pdf) voi ladata tästä linkistä. Hakemuksen liitteeksi pyydetään lisäämään lyhyt vapaamuotoinen hakemusliite.

Hakemuslomake liitteineen tulee lähettää 31.3.2024 mennessä sähköpostitse hakemukset@ussaatio.fi. Lisätietoja antaa säätiön asiamies Annukka Åstrand, info@ussaatio.fi.

Hankkeen toteuduttua apurahan saajan tulee antaa säätiön hallitukselle kertomus apurahan käytöstä osoitteeseen raportit@ussaatio.fi.

 


Jaetut USS-apurahat vuonna 2023 yhteensä 44.350 €                   

Täydennyskoulutus 26.650 €

Gradut 3.200 €

Tutkimus- ja julkaisuhankkeet 9.000 €

Yhdistykset 5.500 €                                                                                                        

Jaetut USS-apurahat vuonna 2022 yhteensä 41.800 €


Selvitykset vuonna 2022 myönnetyistä USS-apurahoista

Täydennyskoulutukseen ja opintomatkoihin apurahoja saaneita kiinnosti tarve verkostoitumiseen. Graduja haluttiin saada valmiiksi.

Koronavuosien kieltojen poistuttua mediaväki oli innokas tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan alan kuulumisista ja uusista ilmiöistä. Tarve verkostoitua näkyi voimakkaana esim. täydennyskoulutukseen ja opintomatkoihin apurahaa saaneiden keskuudessa. Pro Gradu -tutkielmien kohdalla tärkeäksi nousi mahdollisuus keskittyä tutkimustyöhön ilman taloudellisia paineita, vaikka vain muutamiksi viikoiksi. Myös ymmärrys maisterinpapereita kohtaan tuntui kasvaneen: tie eteenpäin avautui. Tutkimus- ja julkaisuhankkeet etenivät vaihtelevasti ja selvityksistä jäi usein puuttumaan joko kirjaprojektin sisältö tai tutkimuksen tuomat opit ja seuraukset journalistin elämään. Yhdistystoiminta näytti saaneen vauhtia ja syvyyttä live-tapahtumiin. – Uutena jarruna ja valitettavana vaarana koettiin Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mutta sen dramaattisia seurauksia mediaan ei vielä rohjettu arvioida.

Vuonna 2022 myönnettyjen apurahojen aiheet

Täydennyskoulutus ja opintomatkat

Susanna Alatalo, Saksan kielen 3 kk:n kielikurssimatka Berliiniin, Speakeasy Berlin -kielikoulun kurssille.

Thea Ekholm, The Happy Hamletin kirjoitusretriittiin Etelä-Ranskaan.

Aino Haavio, Matka-apuraha Kongon demokraattiseen tasavaltaan, jossa ranskankielisen erikoistumistutkinnon kenttätyöjakso.

Jaakko Kilpiäinen, Italian Gradassa järjestettävälle ruokakuvauskurssille.

Mikko Knuuttila, Kiinan kielen opintoihin. Videoyhteyden välityksellä yksityistunteja Go East Mandarin -kielikoululta Shanghaista, puolen vuoden opintoihin.

Saara Koho, Ranskan kielen 4 kuukauden kielikurssiin Alliance Francaise -kielikoulussa Brysselissä.

Henriikka Pulli, Saksan kielen opintomatkaan Goethe Instituutissa Bonnissa.

Sanna Raita-aho, Saksan kielen kolmen viikon intensiivikurssille Berliiniin Deutch Akademieen.

Anu Silfverberg, Bostonin yliopiston The Power of Narrative konferenssi maaliskuussa 2023.

Päivi Vasara, Viikon kirjoituskurssi Ahlman opistolla Tampereella.

Erik Österman, Stanfordin yliopiston kursseihin luova ilmaisu verkkokirjoittamisessa, kuluttajapuolen teknologiaratkaisut ja tekoälyä käsittelevä seminaarisarja.

 

Pro Gradu -tutkielmat

Lilli Jokela-Vahteristo, Tutkielma käsittelee erityisnuorten koulutuspolkua ja työntekijäkansalaisuuden edellytyksiä.

Henri Kaukonen, Tutkielma urheilujournalismin yhteiskunnallisuus Suomessa.

Onni Niemi, Tutkielma pitkien tarinallisten lehtijuttujen lopetuskappaleista.

Marica Paukkeri, Tutkielma vammaisuuden esittämistä suomalaisessa journalismissa.

Jussi Salmela, Tutkielma toimittajien työuupumuksesta osana Media Work 2030 -hanketta.

 

Tutkimus- ja julkaisuhankkeet

Kaisa Beltran, Suomen sodissa 1939–1945 kadonneista sankarivainajista kertovan romaanin kirjoittamiseen.

Aino Frilander, Los Angelesin esseeteoksen loppuunsaattamiseen. Teos käsittelee Yhdysvaltoja ja länsirannikkoa, sen maisemia, ihmisiä ja kulttuuria sekä rotukysymyksiä ja losangeleslaista eriarvoisuutta.

Ville Hänninen, Kirjaan 1950–1960-lukujen kirjankansitaiteesta ja sen merkityksestä.

Kristiina Kunnas, Jatko-osan kirjoittamiseen vuonna 2021 julkaistulle kirjalle Sun ja mun jääkaappi – Kaksi tarinaa äitiydestä.

Helena Liikanen-Renger, ”Transitio” teoksen kirjoittamiseen. Teos paneutuu kansainväliseen elämään hakeutuvien ja maailmalla arkea elävien muuttoihin sekä kykyyn sopeutua.

Pirkko Paaermaa, Omaelämäkerran julkaisemiseksi.

Tuomas Rimpiläinen, Tietokirja rikoksesta matkustajalautta Viking Sallylla vuonna 1987. Matkakustannuksiin Saksaan kirjan tutkimusaineiston hankintaa ja haastatteluja varten.

Iida Ylinen, Tietokirjaprojektiin Viisas työ – informaatioergonomiaa tietotyöläisille.


Esimerkkejä vuoden 2022 USS-apurahaselvityksistä

Ohessa julkaisemme Aino Haavion apurahaselvityksen sekä tiivistelmät Mikko Knuuttilan, Anu Silfverbergin, Onni Niemen ja Kaisa Beltranin saamien apurahojen käytöstä.

Aino Haavion apurahaselvitys:
OPINTOMATKA KONGON DEMOKRAATTISEEN TASAVALTAAN

Aino Haavio lähetti ottamansa kuvan mukana tekstin: Lualaban ja Katangan kaivosalueen asukkaita kuormittaa erityisesti kaikkialle levittäytyvä paksu, raskasmetallipitoinen pöly. Oheisessa kuvassa tuntematon nainen yrittää suojautua pölyltä viemällä käden kasvojensa eteen

Täydennyskoulutus ja opintomatkat, Aino Haavio, Matka-apuraha Kongon demokraattiseen tasavaltaan, jossa ranskankielisen erikoistumistutkinnon kenttätyöjakso

Toteutin lokakuussa 2022 Uuden Suomettaren Säätiön myöntämän apurahan turvin erittäin mielenkiintoisen ja silmiä avaavan opintomatkan Katangan ja Lualaban maakuntiin Kongon demokraattisen tasavallan kaivosalueelle.

Matka liittyi Afrikan maiden taloutta, luonnonvarojen hallintaa ja strategisia suhteita käsitteleviin ranskankielisiin erikoistumisopintoihini (École d’affaires et Université Eeni, master, EQF-viitekehyksen taso 7, 60 op), jotka täydentävät filosofian maisterin tutkintoani ja osaamistani ulkomaantoimittajana.

Keräsin matkalla suunnitelmani mukaisesti aineistoa erikoistumisopintojeni lopputyöhön. Tutkielma tarkastelee naisten taloudellisia mahdollisuuksia Katangan ja Lualaban kupari-kobolttikaivosalueella. Alue on Suomen teollisuuden kannalta merkittävä, sillä Suomi jalostaa jo kymmenen prosenttia maailman koboltista, ja kaksi kolmannesta koboltista tuodaan Kongosta. Harvinaista kobolttia tarvitaan muun muassa sähköautojen akkuihin.

Haastattelin ranskan kielellä Lubumbashin yliopiston kaivosalaan perehtyneitä tutkijoita sekä luonnonvaroihin ja/tai naisten asemaan keskittyneiden kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita. Lisäksi toteutin Lubumbashin ja Kolwezin artesaanikaivosten naistyöläisten parissa 15 puolistrukturoitua teemahaastattelua laadullisen tutkimuksen viitekehyksessä.

Erityiskiitos vierailujen, tapaamisten ja haastattelujen järjestymisestä kuuluu Kolwezin teollisilla kaivoksilla valtion tarkastajana toimivalle Pamela Furahalle, Lubumbashin yliopiston kemian professorille Arthur Kanikille, Renafer-naisjärjestön paikallisosaston puheenjohtajalle Jolie Kazalille, heikoimmassa asemassa olevien perheiden koulutusta edistävän YMAE-järjestön aluevastaavalle Francy Nzengu wa Mukeballe ja kaivosalan vastuullisuutta edistävän ADGRN-järjestön puheenjohtajalle Joseph Ntumballe.

Lubumbashissa majoitukseni järjestyi Francy Nzengu wa Mukeban kotona kaupungin laitamilla. Francy toimi oppaanani, tutustutti ihmisiin, järjesti luovasti puskataksi- ja muita kyytejä sekä tietoliikenneyhteyksiä, ennakoi puolestani turvallisuusuhkia ja selvitti minulle ”kannustus”- eli korruptiomaksujen periaatteita. Kolwezissa yövyin Jolie Kazalin avulla paikallisessa luostarissa.

Vaikka korruptio, väkivallan uhka ja tarttuvien tautien riski olivat Kongossa alati läsnä, pystyin tekemään töitä tehokkaasti ja täysipainoisesti koko matkan ajan. Olin hyvin valmistautunut, ja taustani ranskan kielen tulkkina Suomen kongolaistaustaisten ihmisten parissa helpotti suunnistamista paikallisessa kulttuurissa. Ratkaisevaa oli kuitenkin se, että paikalliset kontaktini tukivat minua voimiaan säästämättä.

On selvää, että näin, kuulin ja koin matkani aikana järkyttäviä asioita. Tilanne suomalaisenkin teollisuuden alihankintaketjujen alkulähteillä Kongossa on enemmän kuin huolestuttava. Ammatillisesti matka oli kuitenkin tärkeä ja onnistunut. Keräsin runsaasti laadukasta materiaalia erikoistumisopintojeni lopputyöhön sekä syvensin ennen kaikkea näkemystäni Suomen ja suomalaisten kannalta olennaisesta aihepiiristä tulevia journalistisia töitäni varten.

Kiitän Uuden Suomettaren Säätiötä lämpimästi arvokkaasta apurahasta.
26.11.2022, Aino Haavio


Täydennyskoulutus ja opintomatkat

Mikko Knuuttila Kiinan kielen opintoihin. Videoyhteyden välityksellä yksityistunteja Go East Mandarin -kielikoululta Shanghaista, puolen vuoden opintoihin. Tiivistelmä: Hakija on YTM, toimittaja sekä 1- ja 3-vuotiaiden lasten isä. Videoyhteys opettaja Wang Ruxunin kanssa tapahtui kerran viikossa kahden tunnin ajan hakijan järjestäminä vapaatunteina. Hän saavutti kelvollisen keskustelutaidon ja välttävän lukutaidon – projekti jatkuu elinikäisenä. Kieleen liittyy kulttuuri ja ymmärrys yhteiskunnasta. ”Tämä on kehittänyt minua valtavasti myös journalistina.” Julkaissut tietokirjan Suuri harppaus huipulle – Kiinan tie urheilun supervallaksi, 2021, tekeillä on teos, joka käsittelee Kiinan kommunistisen puolueen sisäisiä valtataisteluja (ilmestyy, Tammi 2024).

Anu Silfverberg, Bostonin yliopiston The Power of Narrative konferenssi maaliskuussa 2023. Tiivistelmä. Hakija on toimituspäällikkö. Järjestetty konferenssi kuuluu hakijan oman alan eli narratiivisen journalismin päätapahtumiin, esiintyjinä olivat amerikkalaisen journalismin suurnimet. Keskusteluissa ja alustuksissa käsiteltiin mm. pitkän jutun työprosessin hallintaa, haastattelun etiikkaa ja esseemuotoa journalismissa. Hakija kiittää Pulitzer palkitun Jennifer Seniorin haastattelua ja tietokirjailija Keith O’Briernin luentoa, joka käsitteli arkistojen käyttöä toimittajan työssä. ”Verkostoiduin!” ”Ehkä konkreettisin uusi oppi löytyi bostonilaisista kirjakaupoista…. Suunnittelemme tämän konseptin tuomista Suomeen (idea poistettu). Ilman säätiönne tukea tämä ei olisi ollut minulle mahdollista.”

Pro Gradu -tutkielmat

Onni NiemiTutkielma pitkien tarinallisten lehtijuttujen lopetuskappaleistaTiivistelmä. Hakija tutki lopetuksia tekstianalyysilla (funktionaalinen jaksoanalyysi) ja haastatteli seitsemää toimittajaa, jotka olivat kirjoittaneet aineiston lopetukset. Apuraha käytettiin hakemuksen mukaisesti elin- ja asumiskuluihin, ja se auttoi vähentämään työn tekoa graduprosessin aikana. Niemi valmistui maisteriksi Jyväskylän yliopistosta kesäkuussa 2022. Hän jakaa tutkielmansa päätulokset kolmeen osaan sisältöjen, työprosessien ja lopetuksen merkitysten osalta. 1. Lopetuksen sisällössä korostuu toimittajan oma ääni (kertojan ja haastateltavan näkökulmat). 2. Lopetukset syntyvät usein kiireessä. 3. Toimittajat pitävät lopetusta erittäin tärkeänä osana juttua, koska se vaikuttaa lukijalle jäävään mielentilaan. Lisäksi lopetusten katsotaan syntyvän ”itsestään” ja nopeammin kuin esim. juttujen aloitusten. Tässä linkki 118-sivuiseen tutkielmaan: ”Loppu on aina vähän kysymysmerkki” – pitkien tarinallisten lehtijuttujen lopetusten synty ja merkitys.

Tutkimus- ja julkaisuhankkeet

Kaisa Beltran, Suomen sodissa 1939–1945 kadonneista sankarivainajista kertovan romaanin kirjoittamiseen. Tiivistelmä. Hakija on toimittaja ja työstää proosateostaan ”Ei sittenkään tuntematon”. Hän on tutkinut saamansa apurahan turvin isoäitinsä veljen, teuvalaisen Osmo Hakalan katoamiseen liittyviä sodanaikaisia asiakirjoja, perehtynyt Talin taisteluihin liittyvään sotakirjallisuuteen sekä Osmo H:n ja kotirintaman väliseen kirjeenvaihtoon sekä haastatellut aikalaisia. ”Olen perehtynyt myös arkeologiryhmä Karjalan Vallin dokumentteihin. Taustatöiden pohjalta olen vienyt käsikirjoitusta eteenpäin.” Esteeksi työn etenemiselle tuli Venäjän hyökkäyssota, matkat Venäjän Karjalaan eivät nyt onnistu.” – Osmo Hakalaa käsittelevä romaanityö kulkee tällä hetkellä sivuprojektina.

Tiivistelmät laadittu laajempien apurahaselvitysten perusteella
Maarit Tyrkkö

 

 

 

 


Uuden Suomettaren Säätiö kokoontui 30.5.2023 Suomalaisella Klubilla päättämään tärkeistä säätiön asioista. Kuvassa oikealta säätiön asiamies Annukka Åstrand sekä hallituksen jäseniä: Piia-Noora Kauppi, hallituksen puheenjohtaja Pentti Kivinen, Timo Ritakallio, Kirsti Sintonen ja Jyrki Vesikansa.

Uuden Suomettaren Säätiön apurahat 2023 jaettu – Median murros näkyy apurahahakemuksissa

Uuden Suomettaren Säätiö tukee suomenkielisen median journalistien yleisen ja ammattisivistyksen lisäämistä myöntämällä apurahoja opintomatkoihin, kursseihin ja muuhun täydennyskoulutukseen sekä tutkimus- ja julkaisuhankkeisiin. Lisäksi säätiö kannustaa alan opiskelijoita pienehköin pro gradu -stipendein.

Säätiön hallitus kokoontui puheenjohtajansa Pentti Kivisen johdolla tiistaina 30.5.2023 vuosikokoukseen, missä käytiin läpi vuosikokousasioiden lisäksi vuoden 2022 apurahojen selvitykset ja jaettiin vuoden 2023 apurahat. Median murros heijastui uusiin hakemuksiin monin tavoin.

Hallituksen järjestäytymisen yhteydessä hyväksyttiin Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton edustajan vaihdos. Puheenjohtaja Kirsti Sintonen jatkaa Maarit Tyrkön jättäessä hallituspaikkansa seitsemän vuoden jälkeen.

Kokouksessa esiteltiin tiivistetysti 25 vuoden 2022 apurahaselvitystä, käytiin läpi vuoden 2023 apurahahakemukset ja jaettiin 27 uutta apurahaa.

Pentti Kivinen kiitti Maarit Tyrkköä säätiön toimintaan osallistumisesta vuosien ajan.

USS:n vuoden 2023 apurahojen jakoehdotuksen perusteluja

Säätiön päätehtävän eli journalistien täydennyskoulutuksen tukemisen mukaisia hakemuksia oli runsaasti. Alan yhdistykset tarjoavat hyvää täydennyskoulutusta ja hyödyllistä verkostoitumista. Sen sijaan rajatapauksia säätiön tehtävän kannalta ovat tutkimus- ja julkaisuhankkeet.

Median murros heijastui uusiin hakemuksiin monin tavoin. Vakinaisia journalistien vakansseja on karsittu rankasti ja free-asemaan joutuneet hakevat nyt tukea. Myös avustajien käyttöä on karsittu lehtien yhdistäessä esimerkiksi kulttuurin seurantaa. Säätiön tehtävä ei ole kuitenkaan ”toimeentulon turvaaminen”, sen sijaan voimme tukea free-journalistien omien valmiuksien vahvistamista jatkokoulutuksella, kuten erilaisilla kielikursseilla ja yleensäkin opintomatkoilla. Haluamme myös puolustaa eri tavoin kansallisen kulttuurin monipuolisuutta ja jatkaa työtä sananvapauden ja luotettavan tiedonvälityksen puolesta.

Säätiön asiamies Annukka Åstrand.

Vuodelle 2023 myönnettiin 27 USS-apurahaa

Onnittelut kaikille!

Täydennyskoulutus ja opintomatkat: Susanna Alatalo, Satu Alavalkama, Noora Jussila, Kreetta Järvenpää, Sanna Jääskeläinen, Aleksi Kinnunen, Antti Kirkkala, Petteri Kokkonen, Marjaana Mykkänen, Heidi Piiroinen, Minna Rinta-Tassi, Riitta Saarinen, Anna Varakas, Pekka Virtanen, Liisa Yli-Ketola, Reija Ypyä.

Pro gradu -tutkielmat: Netta Huura, Aino Manninen, Aino Paloniemi, Alberto Politi.

Tutkimus- ja julkaisuhankkeet: Mauritz Hellström, Veera Jääskeläinen, Marita Nyrhinen, Oskari Onninen, Jani Tanskanen.

Yhdistystoiminta: SSL, Lööppi.

Teksti ja kuvitus: Maarit Tyrkkö

USS:n hallituksen kokous sujui vanhoja traditioita noudattaen hyvässä hengessä puheenjohtaja Pentti Kivisen johdolla. Videolla Pentin kommentti kokouksen jälkeen.

 


Uuden Suomettaren Säätiön apurahat 2022 jaettu

Uuden Suomettaren Säätiön kokouksessa 27.5.2022 otettu ryhmäkuva: lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa (vas.), vuorineuvos Matti Kavetvuo, ministeri Antti Tanskanen, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, kauppaneuvos Pentti Kivinen, toimittaja Maarit Tyrkkö, OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio ja asiamies Annukka Åstrand.

USS:n hallitus kokoontui 27.5.2022 vuosikokoukseensa, jossa käytiin läpi vuosikokousasioiden lisäksi säätiön aiemmin myöntämiin apurahoihin liittyvät apurahaselvitykset ja uudet vuoden 2022 apuraha-anomukset. – Uuden Suomettaren Säätiö täytti vuonna 2021 kunnioitettavat 100 vuotta. Juhlavuoden tunnustuspalkintona myönnettiin 5000 euroa lehdistöneuvos, tohtori Jyrki Vesikansalle.

Lähtökohtia

Koronan vaikutus vuonna 2020 myönnettyihin apurahoihin oli merkittävä (siirtoa anoi 7), myös seuraavana koronavuotena 2021 siirtoa vuoteen 2022 anottiin (5) ja myöhästynyttä raportin kirjoittamista haettiin (2 hakijaa). Vuoden 2021 myönnettyjen apurahojen selvitykset avaavat aiempaa enemmän suunnitelmia ja tutkimustyötä. Ne kertovat työn tavasta ja etenemisestä, ovat ohjelmallisia. Edellisinä vuosina esiintynyt pikkutarkka kirjanpito menoista kuitteineen on vähentynyt, mutta niitä emme ole toivoneetkaan. Tärkeimpänä on pidetty käyttötarkoituksen toteutumisen rinnalla kuulumisia: Mitä apuraha hakijalle merkitsi, millaista konkreettista apua, hyötyä, siitä on omalla uralla? Millaisia näkymiä ja tuloksia hakijalle avautui apurahan käyttötarkoituksen toteutuessa? Mikä apuraha-aikana saavutettu asia, taito, oppi erityisesti auttoi eteenpäin tai oli uutta! Selvityksissä saajat kiittävät Uuden Suomettaren Säätiötä saamastaan luottamuksesta!

Onnittelemme kaikkia vuonna 2022 apurahan saajia lämpimästi

Aiempaan tapaan olemme painottaneet apurahojen jaossa säätiön sääntöjen mukaista ydintehtävää eli journalistien jatkokoulutuksen tukemista säätiön resursseja vastaavin apurahoin – lähinnä opintomatkoihin sekä kursseille osallistumiseksi. Gradustipendeillä olemme kannustaneet – samoin sääntöjen mukaisesti – journalistin opintojen loppuvaiheessa olevia valmistumaan. Useinhan ”iso G” jopa hieman pelottaa. Alan yhdistysten toteuttaman jatkokoulutuksen tukeminen on myös säätiölle perinteistä.

Varsinaisen tieteellisen tutkimuksen tukeminen on taas ollut aina em. kohteita ongelmallisempaa. Tutkimustyö (gradusta väitöskirjaan) voi olla journalistille hyvää kouluttautumista. Sama koskee julkaisutoimintaa. Olemme kuitenkin edellyttäneet hakijalta kytkentää journalismiin.

Monet säätiöt pidättyvät tukemasta painatus- ja vastaavia kustannuksia. Teosten saaminen kaupallisten kustantajien ohjelmaan on kuitenkin vaikeutunut ja omakustanteillakin on arvonsa, joten tällaisiakin hankkeita on kohtuullisesti tuettu. – Tuntuu, että apurahahakemuksissa kirjatöiden määrä on kasvanut ja aiheet ovat vieraantuneet journalismista ja toimittajan työstä. Mutta jos arvioidaan näitä julkaisuja oppimisena eli kirjoittamisen ylläpitämisenä ja journalistien oman koneen virittämisenä uuteen lentoon – näkökulma on toinen – ja hyväksyttävissä.

Hakijoissa 2022 on muutama kuvajournalisti. Visuaalisuus on journalismissa korostunut, joten sen toteuttajien jatkokoulutusta on myös tuettu.

USS-APURAHOJA 2022 MYÖNNETTIIN SEURAAVASTI:

Täydennyskoulutus ja opintomatkat: Susanna Alatalo, Thea Ekholm, Aino Haavio, Jaakko Kilpiäinen, Mikko Knuuttila, Saara Koho, Henriikka Pulli, Sanna Raita-aho, Anu Silferberg, Päivi Vasara, Erik Österman.

Pro gradu -tutkielmat: Lilli Jokela-Vahteristo, Henri Kaukonen, Onni Niemi, Marica Paukkeri, Jussi Salmela

Tutkimus- ja julkaisuhankkeet: Kaisa Beltran, Aino Frilander, Ville Hänninen, Kristiina Kunnas, Helena Liikanen-Renger, Pirkko Paaermaa, Tuomas Rimpiläinen, Iida Ylinen

Yhdistystoiminta: Suomalainen Sanomalehtimiesliitto ry.


Apuraha: Opintomatka Ukrainaan

Julkaisemme tietokirjailija, toimittaja Elina Grundströmin apurahaselvityksen, joka on päivätty 13.4.2022. Mukana on neljä kuvaa, jotka saimme Elinalta säätiön sivuille.

Lue Grundströmin apurahaselvitys tästä linkistä.
Elina Grundström. ja kurpitsat Sharivkan kylässä syyskuussa 2021. Kuva: Elina Grundströmin kotiarkisto

Muutoksia Uuden Suomettaren säätiön hallituksessa

Uuden Suomettaren Säätiö (USS) kokoontui puheenjohtajansa vuorineuvos Matti Kavetvuon johdolla vuosikokoukseen perjantaina 27.5.2022 perinteisesti Suomalaiselle Klubille. Kokouksen 3. kohdassa Hallituksen järjestäytyminen säätiön puheenjohtaja esitti hallituksen kokoonpanoon muutoksia: ”Me hallituksen ei-lehtimiehet olemme keskenämme palaveeranneet ja valmistelleet ehdotusta vuosikokoukselle. Olemme päätyneet ehdotukseen, jonka mukaan hallituksesta jäisivät vuosikokouksessa pois herrat Tanskanen (ministeri Antti Tanskanen) ja Kavetvuo (vuorineuvos Matti Kavetvuo). Heidän tilalleen esitetään OP Ryhmän pääjohtajaa Timo Ritakalliota ja Finanssiala ry:n toimitusjohtajaa Piia-Noora Kauppia. Henkilöt ovat antaneet suostumuksensa. Pentti Kivinen, Jyrki Vesikansa ja Maarit Tyrkkö jatkaisivat hallituksessa.”

Näin päätettiin. USS:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kauppaneuvos Pentti Kivinen ja varapuheenjohtajaksi tohtori, lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa. Suomalainen Sanomalehtimiesliitto vahvisti, että sen ehdokkaana seuraavan kauden jatkaa tietokirjailija, toimittaja Maarit Tyrkkö.

Kauppaneuvos Pentti Kivinen toivotti USS:n hallitukseen valitun uuden jäsenen, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin tervetulleeksi kantamaan vastuuta.

 

Toisena uutena USS:n hallituksen jäsenenä aloittaa OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio (vas.), hänen vieressään säätiön varapuheenjohtajaksi valittu lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa, säätön asiamies Annukka Åstrand ja puheenjohtajuudesta juuri luopunut vuorineuvos Matti Kavetvuo.

Valintojen jälkeen uusi puheenjohtaja kiitti edeltäjäänsä 21 vuodesta ja kertoi säätiön ansiokkaasta historiasta. Uudet jäsenet toivotettiin tervetulleiksi ja heille ojennettiin ”oppaaksi” Jyrki Vesikansan väitöskirjan kansanpainos ”Satavuotinen lehtisota”. Uudelle puheenjohtajalle toivotettiin onnea ja menestystä Riitta Korhosen ja Hannu OllikaisenPäätoimittaja. Työtä sananvapauden arjessa” kirjan myötä.

Videolla osa uuden puheenjohtajan Pentti Kivisen puheesta.

Tekstit ja video: Maarit Tyrkkö.


Uuden Suomettaren säätiön 100 v. juhlintaa – kunniapalkinto Jyrki Vesikansalle

Puheiden jälkeen seurasi ”Seremoni protokolär”. Salin eteen saapuivat USS:n hallitus sekä asiamies (oik.) ja SSL:n johtokunta. Sanomalehtimiesliitto kiitti puheista ja onnitteli kunniapalkinnon saajaa Jyrki Vesikansaa. Henkilöt vasemmalta: Pirjo Nuotio, varapuheenjohtaja Marketta Mattila, Nina Stenros, Tapani Ruokanen ja Eeva-Liisa Vallin – SSL:n johtokunnasta – keskellä puheenjohtaja Maarit Tyrkkö – sekä kunniapalkittu lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa, USS:n puheenjohtaja vuorineuvos Matti Kavetvuo, varapuheenjohtaja ministeri Antti Tanskanen, kauppaneuvos Pentti Kivinen ja asiamies Annukka Åstrand.

Kauan toivottu ja pitkään suunniteltu SSL:n jäsentilaisuus Suomalaisella Klubilla keskiviikkona 29.9.2021 lunasti paikalla olleiden toiveet tavata ystäviä kollegiaalisissa merkeissä. Sali täyttyi puheesta ja naurusta, puheista ja musiikista sekä hyvästä mielestä. Uuden Suomettaren säätiön täyttäessä tänä vuonna kunnioitettavat 100 vuotta ensimmäinen suunnitelma maljan nostamiseksi Suometar-päivänä viime tammikuussa jouduttiin peruuttamaan. Täsmällisemmin, koko Suometar-päivä oli peruutettava koronan aiheuttamien tapaamisrajoitusten vuoksi.

Odotus palkittiin ja malja nostettiin viime keskiviikkona täydessä salissa SSL:n ja USS:n yhteisessä juhlassa. ”Onnea Uuden Suomettaren säätiölle 100-v juhlavuotena!”

Tilaisuuden avasi liiton puheenjohtaja Maarit Tyrkkö toivottaen kaikki tervetulleiksi ja kertomalla ohjelmankulusta. Tämän jälkeen puheenvuoro siirtyi onnittelut vastaanottanelle USS:n puheenjohtaja Matti Kavetvuolle:

”Hyvät SSL:n jäsenet ja ystävät,

Meillä Uuden Suomettaren säätiön edustajilla on todella ilo juhlistaa tänään säätiön satavuotista taivalta yhdessä läheisen kumppanimme SSL:n kanssa. Kiitos tästä mahdollisuudesta!

Säätiön hallituksen nykyiset jäsenet ovat täällä juhlamielellä kaikki paikalla – varapuheenjohtaja Antti Tanskanen, jäsenet Pentti Kivinen, Jyrki Vesikansa ja Maarit Tyrkkö/SSL. On mieluisaa nähdä paikalla myös säätiön hallituksen aiempia jäseniä.

Säätiön ja SSL:n yhteistyön perusta on rakennettu jo säätiön perustamisasiakirjassa 28.5.1921, jossa määrätään hallituksen jäsenmääräksi viisi, joista yhden nimeää SSL kolmeksi vuodeksi kerrallaan.”

Lue tästä Matti Kavetvuon koko puhe

Puheensa lopussa Matti Kavetvuo kertoi ajatuksesta jakaa apurahana kunniapalkinto henkilölle, joka on toiminut merkittävästi säätiön päämäärien hyväksi.

”Monien keskustelujen jälkeen päädyttiin jakamaan 5000 euron tunnustuspalkinto fil. lis. Jyrki Vesikansalle. Perusteluissa todettiin Vesikansan mittava toiminta lehtityön parissa, tietokirjailijana sekä tutkijana. Ajankohtaisuutta palkinnolle tuo Vesikansan väitöskirjatyö. – Onnittelen lämpimästi palkinnonsaajaa säätiön puolesta.”

Lue tästä Jyrki Vesikansan kiitospuhe

Lisää tunnelmia juhlasta, kuvia ja videotallenne löytyvät täältä.

 

 


Uuden Suomettaren säätiön apurahat 2021 jaettu

USS:n hallitus kokoontui 28.5.2021 vuosikokoukseensa, jossa käytiin läpi vuosikokousasioiden lisäksi säätiön aiemmin myöntämiin apurahoihin liittyvät apurahaselvitykset ja uudet vuoden 2021apuraha-anomukset.

Lähtökohtia

Koronan vaikutus vuonna 2020 myönnettyihin apurahoihin oli merkittävä. Vain seitsemän (7) apurahan saajaa on voinut esittää, miten tuki on käytetty. Toinen puoli apurahan saajista, seitsemän (7), on joutunut siirtämään (anomaan siirtoa) hankkeensa (hankkeelleen) seuraavalle vuodelle. Apurahaselvitykset olivat keskenään epätasaisia – aiemmin korostetusti esiintynyttä huolellista kirjanpitoa menoista ei juuri vuoden 2020 selvityksissä ole, mutta niitä ei ole toivottukaan (kuitit, laskut yms.). Tärkeimpänä on pidetty ”tehtävän” onnistumista ja ennen muuta apurahan antamaa mahdollisuutta toteuttaa esitetty käyttötarkoitus. Näin on vuoden 2020 selvityksissä tapahtunutkin. Saajat kiittävät säätiötä saamastaan luottamuksesta!

PARHAIMMAT ONNITTELUT 2021 APURAHANSAAJILLE

Koronavuosi ei vähentänyt ratkaisevasti säätiölle saapuneita apuraha-anomuksia.

Kaikki neljä hakemusta säätiön päätehtävässä (koulutus ja matkat) olivat perusteltuja.

Pro gradu- tukea haettiin runsaasti ja myös moni hieman kokeneempi journalisti halusi täydentää koulutustaan. Tällaista opinhalua on hyvä kannustaa. Sen sijaan emme voi pysyvästi ylläpitää sinänsä hyvää julkaisutoimintaa, starttirahoja voi sen sijaan myöntää. – Henkilöapurahoja Uuden Suomettaren säätiö jakoi yhteensä 26.500 euroa.

Apurahoja 2021 myönnettiin seuraavasti:

Koulutus ja matkat: Susanna Alatalo, Päivi Arvonen, Mari Frisk ja Jukka Hämäläinen.

Pro gradu-työt: Anni Härkönen, Jetta Ilanmaa, Oona Komonen, Pi Mäkilä, Valtteri Parikka, Johannes Roviomaa, Oskari Valtonen ja Aino Ässämäki.

Väitöskirjatyöt: Henna Lammi.

Tutkimus- ja julkaisuhankkeet: Marja-Liisa Kinturi, Petri Laukka, Aki Lehtinen, Mikko Mattlar, Helena RaunioEero Sauri ja Tarja Sievänen.

Yhdistykset: Suomalainen Sanomalehtimiesliitto ry.

Säätiön 100-juhlavuoden kunniaksi myönnettiin Yrjö Klipille ylimääräinen 3.000 euron stipendi US:n historian ”kansanpainoksen” ulkoasun suunnitteluun.

 


Uuden Suomettaren Säätiön apurahat – hae 26.3. mennessä

Uuden Suomettaren säätiö myöntää apurahoja journalistien opintomatkoihin, kursseihin ja muuhun täydennyskoulutukseen sekä tutkimus- ja julkaisuhankkeisiin.

Uuden Suomettaren Säätiö tukee suomenkielisen median journalistien yleisen ja ammattisivistyksen lisäämistä myöntämällä apurahoja opintomatkoihin, kursseihin ja muuhun täydennyskoulutukseen sekä tutkimus- ja julkaisuhankkeisiin. Lisäksi säätiö kannustaa alan opiskelijoita pienehköin pro gradu -stipendein.

Säätiön hallitukselle osoitetusta vapaamuotoisesta hakemuksesta tulee käydä selville hakijan ikä, opinnot, tähänastinen toiminta ja suunnitelma apurahan käytöstä. Hankkeen toteuduttua apurahan saajan tulee antaa säätiön hallitukselle kertomus apurahan käytöstä.

Hakemukset tulee lähettää 26.3.2021 mennessä säätiön asiamiehelle osoitteella:

Uuden Suomettaren Säätiö, Annukka Åstrand, Hanikka 19 A, 02360 Espoo.

2020

Uuden Suomettaren Säätiön hallitus piti vuosikokouksensa maanantaina 18.5.2020 etäkokouksena.

Vuosikokousasioiden jälkeen käytiin läpi selvitykset vuonna 2019 myönnettyjen apurahojen käytöstä ja käsiteltiin uudet vuoden 2020 apurahahakemukset. Lisäksi keskusteltiin vuonna 2021 järjestettävistä tilaisuuksista Säätiön täyttäessä 100 vuotta.

USS:n asiamies Annukka Åstrand ottaa yhteyttä vuoden 2020 apurahansaajiin.

Apurahaselvitykset

”Apurahaselvitykset kertoivat onnistuneista saavutuksista ja kattoivat monia eri aloja ja aiheita. Apurahan käytöstä (menot) raportoitiin asiallisesti ja matkan, seminaarin sekä valmistuvan tutkimuksen vaiheista ja ohjelmasta informoitiin. Mutta kysymys ”Kuinkas sitten kävikään?”, valmistuiko keskeneräinen työ tai miten hakija käytti saamansa tiedon hyväkseen, jäi useista selvityksistä puuttumaan. Journalistina minua jäi erityisesti kiinnostamaan syvempi tietous apurahakohteen annista, mutta sitä jaetaan varmaankin omalle kohdepiirille (seminaarit, lehtijutut, julkaisut). Joka tapauksessa kiinnostavaa olisi uusia apurahoja jaettaessa toivoa, että saajat kertoisivat jonkin apurahan aiheeseen liittyvän havaintonsa, jotakin uutta, mitä ovat oppineet, oivaltaneet, aavistanee – ja raportoisivat myös siitä. Selvityksiä lukiessa herää uteliaisuus.” Maarit Tyrkkö

Tutustu Marjaana Mykkäsen apurahaselvitykseen: Näkökulmia journalismin tulevaisuuteen ja etikkaan.

Vuonna 2019 Marjaana Mykkäselle (tuottaja, YLE Kulttuuri) myönnettiin Apuraha osallistumiseen Columbian yliopiston journalismin laitoksessa järjestettävään kurssijuhlaan huhtikuussa 2019.

Omistusta ja apurahoja

Uuden Suomettaren säätiö perustettiin 1920 itsenäistymisen murroksessa, jolloin myös lehti- ja puoluekenttä järjesteltiin uudelleen. Vuodesta 1869 ilmestyneen Uuden Suomettaren omaisuudesta osa säätiöitiin. Samalla säätiöstä tuli Oy Uuden Suomen suurin osakas 1950-luvulle saakka..

Säätiö on tukenut säännöllisesti toimittajien täydennyskoulutusta ennen muuta matka- apurahoin ja viime vuosina myös journalismin tutkimusta. Myös Suomalainen Sanomalehtimiesliiton toteuttamaa keskustelua journalismista on tuettu. Liitto, joka oli jo aiemmin jakanut matka-apurahoja, on alusta asti nimennyt yhden jäsenen säätiön hallitukseen. Muissakin jäsenissä on ollut aina liiton keskeisiä nimiä.

Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii nykyään vuorineuvos Matti Kavetvuoja hallituksen jäseninä kauppaneuvos Pentti Kivinen, ministeri Antti Tanskanen ja lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa sekä Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton nimeämänä puheenjohtaja Maarit Tyrkkö. Asiamiehenä on laskentamerkonomi Annukka Åstrand (annukka.astrand@saunalahti.fi, 040-514 2552).

Historiikki

Säätiön historiikissa (2012) Apurahalla Konstatinopoliin … Petsamoon … Brysseliin valt. maist. Jyrki Haikonen kuvaa journalistisen kulttuurin muuttumista säätiön apurahojen valossa. Miten Suomen ulkoinen asema ja muut tekijät vaikuttivat toimittajien matkakohteiden valintaan? Mitä matkoilla havaittiin? Miten toimittajat matkustivat ennen halpalentojen aikaa?

Ekonomi Pentti Oslamo kertoo säätiön talouden ja hallinnon kehityksestä. Vakaalla sijoituspolitiikalla säätiölle on kartutettu pääoma, josta on maksettu apurahoja nykyrahassa yli 800.000 euroa. 2000-luvulla on jo jaettu 125 apurahaa keskiarvoltaan yli 1300 euroa. Vuonna 2018 apurahoina jaettiin 27.610 euroa.

Fil. lis. Jyrki Vesikansa esittelee historiikissa säätiötä Uusi Suomi-yhtiön pääomistajana 1950-luvun alkuun saakka. Lehtitalossa taisteltiin vallasta niin poliittisista kuin muista syistä. Säätiö vahvisti tällöin tietyn sisäpiirin asemaa. 1950-luvulla US-yhtiön pääomistajiksi nousivat Tuko, KOP ja Pohjola säätiön roolin kaventuessa.

Voit nyt lukea ja ladata historiikin (pdf-version)  tästä linkistä.

Apurahat

Säätiön apurahojen hakemisesta tiedotetaan yleensä alkuvuodesta muun muassa Journalisti-lehdessä sekä näillä nettisivuilla.


HUOM! Tekstissä linkit on merkitty sinisellä värillä. Klikkaamalla niitä pääset lukemaan lisää aiheesta.

Takaisin etusivulle

Kirjaudu sisään