SSL:n kotimaanretki starttasi 4.6. Kiasman turistipysäkiltä juhlavissa tunnelmissa torvimusiikin soidessa taustalla. Puolustusvoimain lippujuhlan päivän ja marsalkka Mannerheimin syntymäpäivän kunniaksi ratsastajapatsaalla oli menossa seppeleiden lasku.

Matkalla Loviisan lähellä Pernajassa sijaitsevaan Malmgårdiin lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa kertoi historiantutkija Mirkka Lappalaisen tekstiin pohjautuen Creutzien suvun ja suomalaisen kartanolaitoksen vaiheista. Kotimaan retkemme pääkohde Malmgård on ollut Creutzien omistuksessa yli 400 vuotta ja nykyinen isäntä edustaa kolmattatoista sukupolvea.

Malmgårdissa bussi pysähtyi vanhan navettarakennuksen edustalle. Siellä toimii nykyisin panimo, tilapuoli sekä kahvila-ravintola. Ennen keittolounasta jäi aikaa ostaa tilan tuotteita. Malmgård on erikoistunut etenkin muinaisviljoihin spelttiin ja emmervehnään. Luomuun 350 hehtaarin tila siirtyi jo 1980-luvulla ja oli tässä edelläkävijä koko Suomessa.

Tilan nykyinen isäntä kreivi Henrik Creutz tuli kertomaan ruokailun lomassa panimon toiminnasta.

Panimo sai alkunsa vuonna 2009, kun Henrik Creutzin isä Johan ilmoittautui olutharrastajakurssille ja otti mukaansa tilan spelttiä. Ensin syntyi dinkel-olut. Nyt valikoima on laaja ja tilan belgialainen olut on valittu messuilla jopa maailman parhaaksi. Kaikki oluet valmistetaan tilan viljoista.

Lounaaksi saatiin täyteläistä porkkanakeittoa ja focaccia-tyylistä erinomaista leipää. Kahvin ja kääretorttupalan jälkeen oli aika siirtyä kreivin johdolla kohti päärakennusta.

Vuonna 1885 valmistunut, Suomen mittakaavassa mahtava renessanssityylinen rakennus tuo mieleen Ranskan tai Englannin maaseudun hulppeat kartanolinnat. Ennen kivilinnan rakentamista sen lähellä sijaitsi puusta rakennettu empiretyylinen päärakennus.

Vierailu kotiin

Ainutlaatuisen talosta tekee myös se, että se on edelleen yksityinen koti eikä museo. Siellä asuvat Henrik Creutzin vanhemmat. Nykyinen isäntä jakaa aikaansa Malmgårdin ja Helsingin kodin välillä. Kartanoon pääsee tutustumaan Henrik Creutzin vetämillä opastuksilla.

Kreivi esitteli kotiaan avoimesti ja huumorilla. Yläkerran isossa salissa hän pelasi pari vuotta vanhemman veljensä kanssa lapsena tennistä. Se kiellettiin, kun huomattiin, että yhdestä Muranosta tuoduista historiallisista kristallikruunuista oli murtunut pala. Onneksi jonkin komeron kätköistä löytyi lasinen varaosa tilalle.

Talossa on yhtä monta huonetta kuin vuodessa viikkoja ja yhtä monta ikkunaa kuin vuodessa päiviä. Niinpä korjattavaa riittää. Tammipuisia ikkunapuitteita pitäisi vähitellen uusia. Vesivahinkojen jättämiä jälkiä näkyy tapeteissa siellä täällä. Valtavan rakennuksen lämmitysmuoto muuttuu ensi syksyn alusta öljystä maalämpöön.

Esi-isistä ja äideistä maalatut maalaukset sekä muut arvotaulut koristavat huoneiden seiniä. Biljardihuonetta somistavat täytetyt eläimet ja linnut. Kirjaston vanhin kirja on perheraamattu vuodelta 1655. Arkistossa on tallella muun muassa vanhoja laskuja ja kuitteja. Kreivi esitteli rakennusajalta peräisin olevia kuitteja rakentajien palkoista.

Kierros päättyi alakerran valoisaan salonkiin, jonka huonekalut ovat empireä ja Steinway-flyygeli on edelleen käytössä. Lopuksi käveltiin Henrik Creutzin lempihuoneen, tummasävyisen barokkityylisen ruokasalin läpi. Sen ison pöydän ääreen perhe kokoontuu, kun suurempi joukko on koolla esimerkiksi juhlapyhien aikaan.

Kartanon etuportailla otetun yhteiskuvan ottamisen jälkeen lähdimme bussilla kohti Porvoota.

Museokierros Porvoossa

Porvoossa oli ohjelmassa tutustuminen museoihin: Vanhalla raatihuoneella esillä oleviin näyttelyihin sekä Holmin taloon.

Vuodelta 1764 peräisi oleva Vanha raatihuone on maamme vanhin raatihuonerakennus. Loiston päiviä se vietti Porvoon valtiopäivien aikaan 1809, jolloin aatelis- ja porvarissäädyt kokoontuivat sen saleissa. Museotoiminta alkoi vuonna 1896 ja talon omistaa Porvoon kaupunki.

Museon amanuenssi Margaretha Jämbäck esitteli Vanhan Raatihuoneen ensimmäisessä kerroksessa Johan Knutsonin maalauksia. Knutson oli skoonelaissyntyinen, mutta eli suurimman osan elämästään Porvoossa. Toiseen kerrokseen oli koottu näyttely museon omistuksessa olevista Albert Edelfeltin ja Ville Vallgrenin teoksista. Porvoossa syntyneet Edelfelt ja Vallgren olivat elinikäisiä ystäviä.

Viereisessä Holmin talossa saatiin ihastella vanhan porvaristalon interiööriä. Vuonna 1760-luvulla rakennettu kivitalo on nimetty porvari Johan Holmin mukaan. Museokäyttöön talo tuli vuonna 1919.

Viehättävään Vanhaan Porvooseen tutustumisen jälkeen bussi kuljetti retkeläiset Porvoonjoen toisella puolella sijaitsevalle Näsinmäelle ravintola Honkalaan. Sen terassilta avautuu upea näköala joen yli Porvoon tuomiokirkolle.

Ennen päivällistä jäsenemme maakuntaneuvos Kimmo Kajaste kertoi Porvoon kaupungin ja maalaiskunnan vaiheista sekä nykypäivästä. Paljasjalkainen porvoolainen tuntee alueen asiat kuin omat taskunsa. Hän on Porvoon pitkäaikaisin, kahdeksan vaalikautta yhtäjaksoisesti toiminut valtuutettu. Puheenjohtajana hän on toiminut muun muassa Itä-Uudenmaan liitossa.

Buffet-ruokailun jälkiruokavaiheessa väki siirtyi ravintolan terassille nauttimaan kansallismaisemasta ja ihanasta kesäillasta.

Teksti: Kirsti Sintonen