Järviradio sai hiljattain Julkisen sanan neuvostolta, JSN:lta langettavan päätöksen kanavan puhelintoivekonsertissa esitetystä laulusta. Laulun nimi on Lakupelle ja mutakuono ja sen esittäjä Irwin Goodman ja sanoittaja kukapa muukaan kuin Vexi Salmi. Rallatuksen kertosäe menee näin: ”Ulos mutakuono ja joka lakupelle, joita viidakossa on grillannut helle.”
Laulun aihe on ajankohtainen juuri nyt kun Suomi keskustelee työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. Vexi Salmi on itse sanonut tarkoittaneensa laulunsa satiiriksi siitä, miten jokainen ulkomaalainen ansaitsisi mitalin siitä, että jaksaa ylipäätään elää täällä ryynästen ja horttanaisten maassa.
Järviradion saamassa langettavassa päätöksessä ei kyse ollut JSN tiukkapipoisuudesta tai siitä, etteikö neuvostossa ymmärrettäisi tämänkin laulun olevan osa populaarikulttuurimme historiaa. Langettavaan päätökseen neuvosto päätyi toivekonsertin journalistisen osuuden, juontajan saatesanojen sekä laulun antaman kokonaiskuvan takia. Ennen ja jälkeen laulun esittämisen toimittaja nimittäin sanoi: ”Perussuomalaisten toimesta Suomi takaisin”. Nämä olivat laulua toivoneen kuuntelijan saatesanat. Toimittaja ei käyttänyt journalistista harkintavaltaansa, vaan toisti toivotut saatesana. Journalistin ohjeiden mukaan jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava ja JSN antoi langettavan päätöksen.
Toinen tapaus jo muutaman vuoden takaa toi langettavan päätöksen Yleisradiolle. Yle oli uskonut venäläisen museon väitteen jonka mukaan puna-armeija oli kouluttanut hirviä taistelutarkoituksiin. Uutista täydensi kuva naissotilaasta hirven selässä. Uutinen esitettiin Ylen pääuutislähetyksessä sekä verkkosivuilla. Tarkempi penkominen osoitti, että uutinen oli alun perin venäläisen lehden aprillipila. Yle meni siis täysin halpaan, ei tsekannut lähteitä ja korjasikin virheen vain osittain ja vasta kuukautta myöhemmin. Puutteellinen korjaaminen toi Ylelle langettavan päätöksen. Samaan halpaan oli mennyt Iltalehti, joka niin ikään sai sotahirviuutisoinnistaan langettavan.
Nämä esimerkit ovat ääripäitä mutta kuvaavat neuvostoon vuosittain tulevien valitusten kirjoa. Kaikesta taivaan ja maan välillä voi valittaa. JSN:ään tulee tänäkin vuonna noin 250 valitusta. Noin neljännes niistä päätyy käsittelyyn. Lähivuosien puhutuimpia tapauksia on ollut loppuvuoden 2016 niin sanottu Terrafame-uutisointi. Tässä neuvosto katsoi Ylen luovuttaneen journalistista päätöksentekovaltaansa ulkopuoliselle ja Ylen taipuneen poliittiseen painostukseen. Uutiseen liittyi kytkös silloiseen pääministeri Juha Sipilään. JSN:n langettavan päätöksen kritisoimisen synnyttämä kohu myötävaikutti Ylen silloisen päätoimittajan Atte Jääskeläisen eroon.
Hanakammin kunniansa perään tivaavat kunniattomat.
Kolme vuotta Julkisen Sanan Neuvoston jäsenenä – ja kaksi niistä yhtenä varapuheenjohtajista – on opettanut minulle, että hanakammin kunniansa perään ovat kunniattomimmat. Ne, jotka ovat käyttäneet asemaansa väärin tai tehneet virkavirheitä. Kun media sitten paljastaa erheet, penäävät nämä hyväkkäät oikeuksiaan. Tasapuolisuuden nimissä on sanottava, että iso osa JSN:ään tulevista kanteluista on aiheellisia. Media tekee virheitä ja on joskus tarkoitushakuinen.
Usein kantelijoilta tuntuu kuitenkin unohtuvan se kaikkein tärkein: tiedotusväline saa valita juttunsa näkökulmat. Saa ja sen täytyykin valita. Haaleita, toisaalta, toisaalta -kirjoituksia ei kukaan jakaa kauan tavata. Medialta odotetaan myös mielipiteitä.
Musta pilvi sananvapauden taivaalla on se, että yhä isompi osa mediasta on julkisen säätelyn ulkopuolella. Portinvartijan rooli medialta meni jo aikaa sitten. Nyt vahtikoirana on sosiaalinen media ja uutisointia säätelevät algoritmit. Raja sananvapauden ja vihapuheen välillä on yhä ohuempi. Samanaikaisesti on juttujen kopiointi ja siteeraaminen ilman että alkuperäistä lähdettä mainittaisiin lisääntynyt.
Onneksi sentään jotkut asiat eivät muutu. Hyvän toimittajan erottaa yhä hyvästä tekstistä, on jutun julkaisualusta mikä tahansa.
Teksti: Riitta Korhonen
Kuka?
Riitta Korhonen oli pitkään taloustoimittajana Kauppalehdessä ja Talouselämässä. Talouselämässä hän oli myös toimituspäällikkönä. Lisäksi Riitta on ollut Pirkan ja ET:lehtien päätoimittajana ja kirjoittanut useita tietokirjoja, joista viimeisin, Tiedenaisia, julkaistiin viime keväänä. Hän on mukana Päivälehden Säätiön Muisti-projektissa keräämässä talteen vanhojen sanomalaisten muistoja historiankirjoituksia varten. JSN:n jäsen Korhonen on ollut kauden 2016-2019.
BLOGI-palsta on jäsenille tarkoitettu foorumi, jossa julkaistaan liiton jäsenten kirjoituksia. Jokainen kirjoittaja vastaa omasta tekstistään. Kirjoitukset eivät ole SSL:n kannanottoja. Aluksi blogeja julkaistaan kerran kuukaudessa.
