Osin veden päällä seisovat palafitokset ovat Chiloén perinteistä puuarkkitehtuuria. Alkuperäisiä rakennuksia on vain vähän jäljellä. Kuva Chiloén pääkaupungista Castrosta.
Apurahaselvitys

Road trip Chilen halki

Uuden Suomettaren Säätiö julkaisee vuosittain verkkosivuillaan jonkun apurahansaajan selvityksen ikään kuin esimerkkinä apurahan käytöstä ja hyvästä raportoinnista. Ohessa Maria Karuvuoden selvitys opintomatkasta Chileen.

Toteutin matkan Chileen 28.10.-27.11. Minulle myönnetyn 1500 euron apurahan käytin lentoihin, bussimatkoihin sekä majoitukseen. Tapasin paljon ihmisiä, sain hyviä haastatteluja, otin kuvia ja löysin uusia juttuideoita. Matkan satona syntyi muun muassa tekstejä AntroBlogin juttusarjaan Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansakysymykseen liittyvistä teemoista. Matka poikii toivottavasti myös henkilökohtaisia esseitä, mutta aikataulu ja mahdollinen julkaisija ovat vielä avoinna.

Tämä oli toinen matkani Chileen, mutta ei viimeinen. Kuten monet muut ennen minua, rakastuin maahan ja koko Latinalaiseen Amerikkaan, ja haluan perehtyä alueeseen jatkossakin.

Otin jo ennen matkaa yhteyttä Suomessa asuvaan chileläiseen Ángel Barrientosiin sekä toimittaja Jaana Kanniseen, jolla on tiiviit yhteydet Chileen. Heidän kauttaan löysin perillä monta haastateltavaa, ja matkani jopa ylitti odotukseni.

Chiloén saaristo elää läheisessä yhteydessä meren kanssa. Kuva Queilénin rannalta Chiloén eteläkärjestä.

Saavuin Santiagoon lokakuun lopulla, kun juhlittiin Halloweenia ja Todos los Santos -pyhäinpäivää, ja tein heti ensimmäisen haastattelun Chilen metsien tilanteesta, alkuperäisen metsän suojelusta ja metsiin liittyvistä konflikteista. Haastattelun jälkeen jatkoin matkaa bussilla etelään Chiloén saaristoon. Olin vuonna 2022 käynyt siellä lyhyellä retkellä, ja ajattelin jo silloin, että haluan kirjoittaa paikasta joskus jonkin tekstin.

Tutustuin Chiloéssa puurakentamiseen ja haastattelin kahta restaurointiprojekteja toteuttavaa arkkitehtia. Pääsin katsomaan kattorakenteita Chonchin puukirkossa, joka on yksi saariston kuudestatoista UNESCOn maailmanperintökohteesta.

Arkkitehti Katy Arayan kautta tutustuin myös alustavasti saaristossa tutkimusta ja perinnetyötä tekevään yhteisöön.

Matkustin busseilla ympäri saaristoa, kävin kansallispuistossa ja otin runsaasti kuvia. Tein vielä yhden haastattelun Ancudissa, ympäristöaktivisiti ja maantieteilijä Alvaro Montañan kanssa. Lisäksi keräsin kommentteja ja kokemuksia muun muassa hostelli-isänniltäni sekä paikallisilta kalastajilta.

Osallistuin myös Recta Provincia -retkelle, jonka aikana sain paljon mielenkiintoista tietoa paikallishistoriasta ja mytologiasta. Lisäksi kävin katsomassa pingviinejä Puñihuilissa.

Chiloésta jatkoin Valdíviaan, jossa minulla oli toinen metsäaiheinen haastattelu Astorgan kollegan René Reyesin kanssa. Olin kaupungissa vain lyhyen ajan, mutta ehdin silti tutustua antropologiseen museoon ja kasvitieteelliseen puutarhaan.

Jatkoin matkaa Temucoon, Araucanían alueelle, jossa tapasin opetusministeriössä työskentelevän mapuchenaisen Paula Pilquinaon. Hän otti minut luokseen asumaan, joten pääsin tutustumaan läheltä mapucheyhteisön elämään. Otin osaa juhliin, tapasin mapuchekäsityöläisen sekä machi-parantajan ja sain paljon tietoa ajankohtaisista kysymyksistä.

Sisäministeriössä työskentelevä mapuchenainen Paula Pilquinao (vas.) majoitti minut kotiinsa Temucon lähelle. Kuvassa vietetään iltaa Paulan serkun kanssa.

Matkan kruunasi aktivisti ja tutkija Elisa Loncónin haastattelu pääkaupunki Santiagossa. Hänen kanssaan puhuin Chilen epäonnisesta perustuslakiuudistuksesta, Chilen politiikasta sekä alkuperäiskansojen kielikysymyksestä.

Maailmankuulu mapucheaktivisti ja kielitieteilijä Elisa Loncón antoi minulle haastattelun Santiagossa.

Ehdin myös katsella nähtävyyksiä, käydä museoissa ja syödä hyvää paikallista ruokaa, Espanjan puhuminen alkoi tuntua entistä luontevammalta. Palasin Suomeen marraskuun viimeisellä viikolla.

Teksti ja kuvat: Maria Karuvuori

Maria Karuvuori.

 


Jaa artikkeli
Takaisin etusivulle