Matkustin Kemiin keskiviikkona 16.2. SSL:n Sijoitusryhmän kokouksen jälkeen. Yöjuna lähti matkaan kello 23:13. Taistelin itselleni alapedin ja nukuin hyvin. Joku oli juuri kehunut yöunia junassa, pientä keinuntaa ja kolinaa. Kemissä olimme torstaina kello 9:42. Koska eväät oli syöty jo Pasilassa, toivoimme saavamme aamukahvit kaikessa rauhassa perillä.
Tämäkin onnistui.
Minulla oli laukussani Jyrki Vesikansan väitöskirjan kansanpainos, ajattelin vierailun emännän olevan kiinnostunut siitä.
Yle Lapin toimittaja Laura Valta oli vastassa asemalla.
Keskustelimme muuttuvasta mediasta ja sen merkityksestä Keminmaalla ja Lapissa. Siellä tuntui olevan sama meininki kuin täällä etelässä. Äänimaailma, paperimaailma ja digimaailma taistelevat tilasta. Toimittajan täytyy osata kaikkea, hallita tekniikka ja välineet. Myös etätyön osuus on kasvanut entisestään – ja korona on yhtä tuttu kiusa Lapissa kuin Helsingissä. Nyt se istuu nuorison harteilla ja tulee heidän kanssaan kotiin, niin kuin täälläkin.
Mutta ilma oli raikas, tuuli tuiversi ja piristi – poropiirakka ja vahva kahvi maistuivat. Kaikki paremmilta kuin kotona
Niin, se toinen syy matkustaa Kemiin? Siellä oli viisi viikkoisia koiranpentuja! Revontulten päivänä 14. tammikuuta syntyi seitsemän pointteria. Neljä narttua ja kolme urosta, yksi niistä oli Hirvasvuopion Lento. Potra poika, jolla oli terävät hampaat ja hyvä ote maailmaan sekä isännän lentosukkaan, jonka se oli yllättäen löytänyt kaapista.
Ihmeellistä, millainen lumovoima Lapilla ja koiranpennuilla on.
Hirvasvuopion Lento saa hyvän kodin. Se pääsee omakotitaloon, jonka ympärillä on iso piha, jännittävä maasto ja panssariaita. Minusta tulee sen kummi.
Laura Valta on kuvannut pentujen kehitystä. Lisäksi hän on videoinut niiden touhuja, joita usein seuraa yllättävä nukahtaminen. Ihmettelyä riittää kaikilla.
Se torstai oli toivoa täynnä.
Illalla lähdimme yöjunalla Helsinkiin kello 19.17 ja olimme perillä perjantaiaamuna 6:27.
Pennut tuodaan hieman etelämpään viikolla 10, Lauralla on silloin vapaapäivä. Uudet kodit odottavat pentuja. Mekin ajelemme kolmen hengen porukalla Kuopion suuntaan hakemaan Lentoa – eikä siihen ole enää pitkä aika.
Tuntuu hyvältä, että elämässä on tällainen ILO.
Sen toivoisi leviävän kaikkialle, voittavan koronan kiusat ja mustan maailman, jossa nyt elämme.
Maarit Tyrkkö
Kuvat: Laura Valta, Maarit Tyrkkö
VIDEO: Laura huolehtii miehensä ja perheen nuorison kanssa siitä, että pointteripennut saavat tutustua tähän maailmaan onnellisissa merkeissä.
