Maarit Tyrkkö toimi Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton puheenjohtajana (2017-2022) luotsaten liittoa varmoin ottein ja uusia toimintatapoja löytäen läpi hankalien koronapandemian vuosien. Tätä ennen hän oli SSL:n varapuheenjohtajana (2011-2015) ja johtokunnan jäsenenä (2006-2010). Olli-palkinnon Tyrkkö sai vuonna 2011. Uuden Suomettaren Säätiön hallituksessa Tyrkkö toimi vuodet 2016-2022 ja P.E. Svinhufvudin muistosäätiön hallituksessa 2015-2019.
– Sanomalehtimiesliitossa tapasin joukon ansioituneita journalisteja, moni heistä oli esikuvani. Kollegiaalinen vastaanotto oli lämmin ja tunsin olevani ystävien joukossa niin jäsenenä kuin puheenjohtajana. SSL:stä tuli minulle ajatusten hautomo, uuden tiedon lähde, toimittajien kohtaamisen paikka, koti, hän toteaa.
Maarit Tyrkkö (s. 1947) oli 1970-luvulla toimittajana Suomen Kuvalehdessä. Sieltä hän siirtyi osastopäälliköksi Uuteen Suomeen. Tästä tehtävästä hänet kutsuttiin Weilin+Göösin kirjallisen osaston päälliköksi. Etenkin muistelmien parissa tehtyä työtä hän pitää palkitsevana.
Pitkään journalistiseen uraan on mahtunut myös kulttuuritoimittajan, Kotilieden vakituisen avustajan sekä vapaan toimittajan tehtäviä. Henkilöhaastattelut, terveys sekä lääketiede ovat olleet Tyrkön erityisaloja. Näiltä sektoreilta on kertynyt myös lukuisia luottamustehtäviä: Lääketieteen toimittajat, nykyinen Terveystoimittajat ry:n puheenjohtajuus kahteen otteeseen. Terveystoimittajien kunniajäseneksi Tyrkkö kutsuttiin vuonna 2020.
Tyrköllä on laaja kirjallinen tuotanto: tietokirjoja on kertynyt itse kirjoittaen, haastatellen ja asiantuntijoiden tekstejä toimittaen yhteensä yli 60 kirjan verran.
Julkaistuaan kaksi toimittajan työtä kuvaavaa omaelämäkerrallista kirjaa Tyttö ja nauhuri (2014) ja Presidentti ja toimittaja (2016), hän paneutui laajan materiaalinsa arkistointiin ja luettelointiin. Joulukuussa 2021 valmistui Kansallisarkistoon Maarit Tyrkön yksityisarkisto ja parhaillaan, keväällä 2024, siihen ollaan liittämässä 286 digitoidun c-kasetin arkisto teemalla ”Arkisto saa äänen”. Tästä eteenpäin arkistotyö jatkuu kuvien sekä vielä työhuoneella olevan paperi- ja äänimateriaalin parissa. Tyrkön haaveena on kirjoittaa teos vuosien 2014–2024 tapaamisista ja tapahtumista.
