Tieteen tiedotus ry:n julkaisema Tiedebarometri tarkastelee suomalaisten suhdetta tieteeseen ja teknologian tilaan, mutta myös suomalaisten luottamusta instituutioihin ja tärkeimpiin tietolähteisiin.
Vuonna 2024 tieteeseen ja tutkimukseen luotti erittäin paljon tai melko paljon 86 prosenttia vastaajista.
Kun tarkastellaan instituutioita, me luotamme eniten puolustusvoimiin (83%), seuraavaksi poliisiin (80 %) ja kolmanneksi yliopistoihin ja korkeakouluihin (79%) Oikeuslaitos tulee näiden jäljessä, mutta luottamus siihenkin on vuosien 2001-2004 aikana vahvistunut.
Jumbosijalla poliittiset puolueet
Luotetuimpien instituutioiden ja organisaatioiden järjestys on ollut pitkään sama. Vasta seitsemännelle sijalle yltävä media ja tiedotusvälineet ovat nekin nostaneet luottamustaan, mutta parempikin sija kelpaisi.
Kun vuonna 2021 vajaa 40 prosenttia vastaajista koki luottamuksen mediaa kohtaan olevan suurta tai melko suurta, oli luku viime vuonna kuitenkin jo 54 prosenttia.
Suurin hyppäys ylöspäin tapahtui vuonna 2022, johtuisiko se sitten geopoliittisen tilanteen uutisoinnista vai pandemiasta, kuka tietää, mutta nyt suunta on kääntynyt jälleen laskuun.
Jos nyt olisin TV:n uutisankkuri, kysyisin, mitä voimme tästä päätellä? Ja vastaisin: ”Ei hätää, median taakse luotettavuudessa jäävät muun muassa kansalaisjärjestöt, Euroopan unioni, ay-liike, suuryritykset – ja poliitikot”.
Sanomalehteen luotetaan
Suomalaisille keskeinen tieteellisen tiedon välittäjä on edelleen uutismedia. Kyselyssä kärkeen nousevat sekä painettu että digi-sanomalehdet (56 %), televisio (52%) sekä muut verkkosivut ja hakukoneet (37%).
Uutta näyttää olleen se, että sanomalehdet nousivat television edelle, vaikka tulokset eivät olekaan suoraan verrannollisia aiempiin vuosiin.
Mielenkiintoista on tarkastella sosiaalisen median nousua. Sen osuus on 20 prosenttia eli hitusen enemmän kuin tieteellisten julkaisujen, radion ja tietokirjallisuuden.
Tietolähteiden merkitys kuitenkin vaihtelee ikäryhmittäin. Alle 30-vuotiaille sosiaalinen media on tärkein ja myös videopalvelut on merkittävä tutkimustiedon lähde. Yli 60-vuotiaat seuraavat tiedettä pääosin sanomalehdistä ja televisiosta.
Median ahdinko syvenee
Kun muutosneuvottelut ovat arkipäivää useimmissa mediataloissa, voimme pohtia myös sitä, miten median luotettavuuden käy tulevaisuudessa ammattitaitoisen väkimäärän supistuessa.
Korvataanko työvoimaa yhä useammin tekoälyllä vai tehostetaanko sillä työprosesseja?
Kun kyselyssä tekoälyn erilaisista sovelluksista saivat eniten kannatusta kasvojentunnistus rikollisuuden torjunnassa ja rajavalvonnassa, niin eniten vastustusta herätti robottien ja tekoälyn käyttö journalismissa. Vain 21 prosenttia vastaajista hyväksyi tämän. Jumbosijalle jäi tekoälyn käyttö automaattisissa aseissa.
Kokoomuksen kannattajat suhtautuivat tekoälyn sovelluksiin pääosin muita myönteisemmin. Vasemmistoliiton kannattajilla oli muita kielteisempi suhtautuminen.
Tekoälyn tulo toimituksiin helpottaa todennäköisesi joidenkin työläiden tehtävien suorittamista ja parantaa samalla tuottavuutta. Mutta parantaako se lukijoiden ja kuuntelijoiden mielestä välineen luotettavuutta?
Tiedebarometrin pohjalta voimme päätellä, että ainakaan vielä ei luotettavuus välttämättä lisäänny.
Helena Raunio
KUKA?
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, jolla on takanaan yhteensä 40 työvuotta eri lehdissä, etenkin Tekniikka ja Talous -lehdessä sekä Uudessa Suomessa.
BLOGI
Ajatuksia journalismista ja sen vierestä.
BLOGI-palsta on jäsenille tarkoitettu foorumi, jossa julkaistaan liiton jäsenten kirjoituksia. Jokainen kirjoittaja vastaa omasta tekstistään. Kirjoitukset eivät ole SSL:n kannanottoja. Blogeja julkaistaan noin kerran kuukaudessa.
