Kansalliskirjasto oli jo aiemmin perusrahoituksellaan digitoinut Uuden Suomettaren koko historiallisen aineiston ajalta 4.1.1869 – 31.12.1918. (yhteensä 86068 sivua), sekä Uuden Suomen aineistot ajalta 01.01.1919 – 31.12.1929, (49038 sivua), yhteensä nämä aineistot ovat 135106 sivua.

Uuden Päivän Rahasto sr:n Kansalliskirjastolle myöntämillä apurahoilla Kansalliskirjasto on digitoinut vuosina 2018 ja 2019 Uuden Suomen lehtiaineistot kolmelta vuosikymmeneltä, ajalta 1.1.1930 – 19.4.1960 asti. Joten nyt on koko Uuden Suomettaren ja Uuden Suomen (208.720 sivua) aineistot historiallisena jatkumona ajalta lähes sadalta vuodelta 4.1.1869 -19.4.1960, yhteensä 294 788 sivua, noin 300.000 sivua.

Tämä mittavaa historiallinen aineistokokonaisuus on lakisääteisesti tutkijoiden ja kansalaisten käytettävissä maksutta digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun kautta Kansalliskirjastossa ja muissa vapaakappalekirjastoissa vapaakappaletyöasemilla.

Lisäksi vuosien 1919 – 1929 lehtiaineistot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2020 loppuun asti Kansalliskirjaston ja Kopioston välisellä käyttöoikeussopimuksella.

Tutustu Uuden Suomen ensimmäiseen 1.1.2019 julkaistuun numeroon täällä.

Hyvä tietää Kansalliskirjastosta

Kansalliskirjasto digitoi mielellään sanoma- ja aikakauslehtiaineistoja yhteistyössä julkaisijoiden/ kustantajien kanssa. Kansalliskirjasto säilyttää pysyvästi kaiken digitoimansa aineiston, sekä digitaalisena että mikrofilmillä. Tällä hetkellä palvelussa on digitoituja aineistoja jo yli 17 miljoonaa sivua.

Lisätietoja voi kysyä Pirjo Karppiselta pirjo.karppinen(at)helsinki.fi