Mikko Knuuttila Kiinan kielen opintoihin. Videoyhteyden välityksellä yksityistunteja Go East Mandarin -kielikoululta Shanghaista, puolen vuoden opintoihin. Tiivistelmä: Hakija on YTM, toimittaja sekä 1- ja 3-vuotiaiden lasten isä. Videoyhteys opettaja Wang Ruxunin kanssa tapahtui kerran viikossa kahden tunnin ajan hakijan järjestäminä vapaatunteina. Hän saavutti kelvollisen keskustelutaidon ja välttävän lukutaidon – projekti jatkuu elinikäisenä. Kieleen liittyy kulttuuri ja ymmärrys yhteiskunnasta. ”Tämä on kehittänyt minua valtavasti myös journalistina.” Julkaissut tietokirjan Suuri harppaus huipulle – Kiinan tie urheilun supervallaksi, 2021, tekeillä on teos, joka käsittelee Kiinan kommunistisen puolueen sisäisiä valtataisteluja (ilmestyy, Tammi 2024).
Anu Silfverberg, Bostonin yliopiston The Power of Narrative konferenssi maaliskuussa 2023. Tiivistelmä. Hakija on toimituspäällikkö. Järjestetty konferenssi kuuluu hakijan oman alan eli narratiivisen journalismin päätapahtumiin, esiintyjinä olivat amerikkalaisen journalismin suurnimet. Keskusteluissa ja alustuksissa käsiteltiin mm. pitkän jutun työprosessin hallintaa, haastattelun etiikkaa ja esseemuotoa journalismissa. Hakija kiittää Pulitzer palkitun Jennifer Seniorin haastattelua ja tietokirjailija Keith O’Briernin luentoa, joka käsitteli arkistojen käyttöä toimittajan työssä. ”Verkostoiduin!” ”Ehkä konkreettisin uusi oppi löytyi bostonilaisista kirjakaupoista…. Suunnittelemme tämän konseptin tuomista Suomeen (idea poistettu). Ilman säätiönne tukea tämä ei olisi ollut minulle mahdollista.”
Pro Gradu -tutkielmat
Onni Niemi, Tutkielma pitkien tarinallisten lehtijuttujen lopetuskappaleista. Tiivistelmä. Hakija tutki lopetuksia tekstianalyysilla (funktionaalinen jaksoanalyysi) ja haastatteli seitsemää toimittajaa, jotka olivat kirjoittaneet aineiston lopetukset. Apuraha käytettiin hakemuksen mukaisesti elin- ja asumiskuluihin, ja se auttoi vähentämään työn tekoa graduprosessin aikana. Niemi valmistui maisteriksi Jyväskylän yliopistosta kesäkuussa 2022. Hän jakaa tutkielmansa päätulokset kolmeen osaan sisältöjen, työprosessien ja lopetuksen merkitysten osalta. 1. Lopetuksen sisällössä korostuu toimittajan oma ääni (kertojan ja haastateltavan näkökulmat). 2. Lopetukset syntyvät usein kiireessä. 3. Toimittajat pitävät lopetusta erittäin tärkeänä osana juttua, koska se vaikuttaa lukijalle jäävään mielentilaan. Lisäksi lopetusten katsotaan syntyvän ”itsestään” ja nopeammin kuin esim. juttujen aloitusten. Tässä linkki 118-sivuiseen tutkielmaan: ”Loppu on aina vähän kysymysmerkki” – pitkien tarinallisten lehtijuttujen lopetusten synty ja merkitys.
Tutkimus- ja julkaisuhankkeet
Kaisa Beltran, Suomen sodissa 1939–1945 kadonneista sankarivainajista kertovan romaanin kirjoittamiseen. Tiivistelmä. Hakija on toimittaja ja työstää proosateostaan ”Ei sittenkään tuntematon”. Hän on tutkinut saamansa apurahan turvin isoäitinsä veljen, teuvalaisen Osmo Hakalan katoamiseen liittyviä sodanaikaisia asiakirjoja, perehtynyt Talin taisteluihin liittyvään sotakirjallisuuteen sekä Osmo H:n ja kotirintaman väliseen kirjeenvaihtoon sekä haastatellut aikalaisia. ”Olen perehtynyt myös arkeologiryhmä Karjalan Vallin dokumentteihin. Taustatöiden pohjalta olen vienyt käsikirjoitusta eteenpäin.” Esteeksi työn etenemiselle tuli Venäjän hyökkäyssota, matkat Venäjän Karjalaan eivät nyt onnistu.” – Osmo Hakalaa käsittelevä romaanityö kulkee tällä hetkellä sivuprojektina.
Tiivistelmät laadittu laajempien apurahaselvitysten perusteella
Maarit Tyrkkö
