Metsätalon sali täyttyi viimeistä paikkaa myöten. Vastaväittäjä professori Raimo Salokankaan loppupuheenvuoroa kuunneltiin herkällä korvalla. Seisomassa (oik.) väittelijä Jyrki Vesikansa, keskellä kustos Niklas Jensen-Eriksen.
Jyrki Vesikansan väitöstilaisuus Metsätalossa 9.11.2021 – suuri mediatapahtuma. Katso videotallenne.
Liittomme kunniajäsen ja ex-puheenjohtaja Jyrki Vesikansa väitteli filosofian tohtoriksi aiheenaan Uuden Suomen ja Helsingin Sanomain keskinäinen kilpailu 1889-1991.
Kuvassa keskellä liittomme jäsenet Eero Sauri (vas.) ja Seikko Eskola. Heidän takanaan Matti Laitinen, Jukka Reinikainen ja Maire Mäkinen sekä oikealla Leena Löyttyniemi.
Metsätalossa salin 1. kaikki 203 paikkaa täyttyivät kellon lähestyessä 11:sta. Kun väittelijä Jyrki Vesikansa, kustos professori Niklas Jensen-Eriksen ja vastaväittäjä professori Raimo Salokangas saapuivat akateemisen vartin jälkeen paikalle, alkoi journalistinen ilotulitus.
Alla tallenne väitöstilaisuudesta. (Videon kesto 1 t 50 minuuttia)
Vesikansan väitöskirja kantaa otsikkoa Satavuotisen lehtisodan ratkaisuvaihe? Väitöskirjasta on julkaistu myös kansanpainos nimeltään Satavuotinen lehtisota (readme.fi). Kirjat voi hankkia omakseen täyttämällä tämän lomakkeen tai ottamalla yhteyttä Sanna Vesikansaan sähköpostilla: sanna.vesikansa@iki.fi. Kansanpainosta saa myös kaikista hyvin varustetuista kirjakaupoista.
Väitöskaronkka
Seuraavana päivänä järjestettiin Katajanokan Kasinolla kello 18 alkaen väittelijän yhdistetty yksityistilaisuus: juhlittiin Vesikansan 80-vuotissyntymäpäivää ja väitöskaronkkaa.
Seuraavana päivänä Katajanokan Kasinolla keskustelu satavuotisesta sodasta jatkui. Janne Virkkunen kertoi sanoneensa keväällä 1991 Helsingin Sanomien toimitukselle: ”Meitä on siunattu yhdellä asialla. Uusi Suomi on täyden palvelun journalistinen haastaja, mutta samaan aikaan se on meille taloudellisesti täysin vaaraton.”
Vastaväittäjä, professori Raimo Salokangas ja väittelijä Jyrki Vesikansa.
Väitöskaronkassa laulettiin yhdessä Gaudeamus igitur akateemisin menoin. Laulun sanat olivat kaikille jaetun ohjelman takana merkinnöin, milloin professorit istuvat ja milloin naiset istuvat, kuten kuva kertoo.
Sanna Vesikansan ja Atso Haapaniemen poika, upseerikokelas Vili Haapaniemi tallensi historiallista iltajuhlaa. Kuvassa Vilin näkemys ukistaan.
Säestäjänä toimi musiikin monitaitaja, Sjöstedt-suvun esimies Anneli Kesola. Gaudeamus igitur laulettiin vastaväittäjän puheenvuoron jälkeen ja Hämäläisten laulu juhlan päätteeksi. Kuva: Vili Haapaniemi
Kollegojen puheenvuoron piti Marketta Mattila. Lähipiirin puheen esitti kuvassa oikealla oleva väittelijän tytär Sanna Vesikansa, Maarit Tyrkkö huolehti juhlan kulusta ja esitteli puhujat. Saimme kuulla myös Hämäläis-Osakunnan Laulajien (HOL) kvartetin laulua.
