Tänä syksynä SSL:n jäsenmatka suuntautuu Kosovoon ja Pohjois-Makedoniaan. Lähtö on 5. lokakuuta. Viime keväänä johtokunnassa heräsi idea järjestää matkalle lähteville ja muille kiinnostuneille ennakkotilaisuus, jossa kerrotaan kyseisten maiden vaiheista ja tilanteesta.
”Etkot” pidettiin maanantaina 2. syyskuuta. Isäntätahona toimi CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation. CMI:n kokoustilassa oli paikalla 25 osallistujaa – enempää ei olisi mahtunutkaan.
Viestintäpäällikkö Antti Ämmälä toivotti aluksi osallistujat tervetulleiksi ja kertoi lyhyesti CMI:sta. Konflikteja on nyt enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen, ja CMI:n osaamiselle rauhanrakentamisessa on kysyntää. Viime vuonna järjestöllä oli menossa 16 rauhanprosessia 20 maassa. Pyyntöjä tuli kaikkiaan 99. Tapaamisia konfliktien eri osapuolten kanssa oli 1424.
Maailmansodan syttyminen oli lähellä
Tilaisuudessa esiintyi kaksi Balkanin alueen asiantuntijaa. Heistä ensimmäisenä Andrea Chmielinski Bigazzi. Hän työskentelee projektipäällikkönä CMI:n Euraasia-tiimissä, jossa hän vastaa CMI:n työstä Etelä-Kaukasiassa. Andrea Bigazilla on lähes 20 vuoden kokemus rauhan rakentamisesta ja hän työskennellyt pitkään muun muassa Länsi-Balkanilla.
Puheenvuoro keskittyi Kosovoon, jonka vaiheista Bigazzilla on pitkä kokemus. Hän tapasi presidentti Martti Ahtisaaren maan pääkaupunki Pristinassa, jossa Ahtisaari kävi rauhanneuvotteluja 2007-2008.
Bigazzi esitteli havainnollisin kuvin Kosovon historiaa ja nykyistä herkkää tilannetta. Maan historian keskeisinä virstanpylväinä hän piti seuraavia: Kosovo Poljen taistelu vuonna 1386, albanialainen vuonna 1878 perustettu poliittinen järjestö Prizrenin liiga, Naton pommitukset 1999 ja Ahtisaaren rauhanpaketti 2008.
Nato pommitti Kosovoa 78 päivää. Bigazzin mielestä kolmas maailmansota oli tuolloin lähellä. Venäläiset olivat vastassa Pristinan lentokentällä, kun etupäässä brittisotilaista koostetut Nato-joukot laskeutuivat sinne.
Kosovoa johtivat pitkään julmat sissipäälliköt. Vaikka entiseen Jugoslaviaan kuuluneiden maiden sodat ovat olleet kaikki julmia, Bigazzin mielestä Kosovon raakuudet olivat pahimmasta päästä. Vankien sisäelimillä käytiin elinkauppaa. Sotarikoksia tapahtui muitakin.
Serbia ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyysjulistusta vaan pitää sitä autonomisena maakuntanaan, Tilanne on herkkä edelleen. Viime vuonna maan pohjoisosiossa oli mellakoita, joissa loukkaantui yli 30 Naton rauhanturvaajaa ja yli 50 serbimielenosoittajaa.
Taustaltaan serbialainen huipputennispelaaja Novak Djokovic otti välikohtaukseen kantaa kirjoittamalla Ranskan avoimessa tennisturnauksessa kameran linssiin provosoivan tekstin: ”Kosovo on Serbian sydän. Lopettakaa väkivalta”. Djokovicin teko herätti luonnollisesti paljon vihaa kosovolaisten keskuudessa.
Kosovossa on paljon luonnonvaroja ja vesivoimaa. Bigazzin mukaan mahdollisuuksia olisi kehittyä monella saralla, mutta ikävä kyllä maasta on kehkeytynyt järjestäytyneen rikollisuuden johtaman huumekaupan risteyskohta.
Rauhanturvaajien suhteet siviileihin avainasemassa
Toinen puhuja oli kenraalimajuri evp Veli-Pekka Parkatti. Hän on toiminut monikansallisen rauhanturvapataljoonan esikuntapäällikkönä Makedoniassa vuosina 1996-97 ja myöhemmin muun muassa osastoesiupseerina rauhanturvaamistoiminnan vastuualueella puolustusministeriössä.
Puhujien esitykset täydensivät hyvin toisiaan, sillä Parkatti keskittyi Pohjois-Makedoniaan.
Vuonna 1993 aloitetun rauhaturvaamisoperaation tarkoituksena oli estää Bosnian sodan leviäminen Makedoniaan. Parkatti esitteli kartasta, missä rauhanturvajoukkojen asemat sijaitsivat.
Suomalaisten tarkkailuasemat olivat Makedonian itäosassa, muiden Pohjoismaiden ja USA:n asemat pohjoisrajalla.
Parkatti johti noin 450 rauhanturvaajan joukkoa. Hajanainen eri maista tullut joukko oli vaikea johdettavaksi.
– Tanskalaiset eivät voineet tehdä mitään ilman soittoa Kööpenhaminaan. Amerikkalaiset olivat ehkä parempi sotilaina kuin rauhanturvaajina, Parkatti muisteli.
Suomalaisille tapahtui synkkä hetki helmikuussa 1997, kun kolme rauhanturvaajaa sai surmansa helikopterionnettomuudessa Makedonian Mavrovo-järvellä. Tämä on pahin suomalaisia rauhanturvaajia kohdannut onnettomuus.
Parkatin muistoihin liittyi toki myös mukavia hetkiä. Näitä olivat muun muassa saunomiset liikuteltavassa mobiilisaunassa ja metsästysretket. Suhteiden ylläpito paikalliseen väkeen oli tärkeää.
Makedonian rauhanturvaoperaatio loppui, kun sota Kosovossa alkoi. Suomi oli ensimmäinen maa, joka toi koko pataljoonan rauhanturvaajia Kosovoon.
Lopuksi oli hieman aikaa kysymyksille. Pysyvän rauhantilan saaminen Kosovoon oli selvästi mietityttänyt monia. Andrea Bigazzin mielestä vakautta haittaa se, että konfliktia jatketaan ulkopuolisten tahojen toimesta. Venäjä on vahva Serbian pyrkimysten tukija.
Molemmat puhujat muistuttivat, että hyvä ja pahoja tyyppejä löytyy aina kaikkien konfliktien molempien osapuolten joukosta.
Teksti: Kirsti Sintonen
LISÄTIETOJA:
Entisen Jugoslavian alueen vaihteista kiinnostuneille asiantuntija Andrea Chmielinski Bigazzi suositteli katsottavaksi BBC:n dokumenttia Death of Yugoslavia. Dokumentti kestää viisi tuntia.
https://archive.org/details/death-of-yugoslavia-full-bbc-documentary-series
