Näin 1986 lehti-ilmoituksen, jossa BBC:n suomenkieliseen toimitukseen haettiin väkeä. Onnistuin pääsykokeessa kääntämään ilmeisen menestyksekkäästi talon keskusuutistoimituksen uutisia suomeksi, koska postiluukusta kolahti hyväksymiskirje. Pesti alkoi kesällä 1987 ja jatkui reilut kymmenen vuotta.
Työ oli normaalia uutisten ja ajankohtaisjuttujen toimittamista, vaikka meillä oli ankara ukaasi, että kaikki talon tuottama materiaali on käännettävä pilkuntarkan uskollisesti yksi yhteen, eikä mitään paikallisia sooloiluja sallittu. Keskustoimitus tiesi aina parhaiten, joskin silloin tällöin jouduimme korjailemaan esimerkiksi maantieteellisiä väärinkäsityksiä. Oslo, Tukholma ja Helsinki liikkuivat toisinaan maailmankartalla mielenkiintoisilla tavoilla.
Sähkeuutisten lisäksi teimme monenmoista kulttuuri-, matkailu-, musiikki-, urheilu-, tiede- ja muuta ohjelmaa ja tietysti ruodimme kansainvälistä ja brittiläistä politiikkaa.
Tämä kaikki oli aivan äärimmäisen hauskaa ja opettavaista. Ympärillä oli koko brittiläinen monenkirjava mediamaailma lukuisine laatulehtineen ja tv- ja radiokanavineen. Internetistä alkoi näkyä elonmerkkejä, mutta hyvin hitaasti. Joka päivä luin, kuulin ja opin mediasta jotain uutta ja sain uutta ajateltavaa! Sekä jatkuvasti uusia jutunaiheita kotimaahan sentattavaksi.
Kotimaahan palattuani jäin Britanniasta kaikkein eniten ikävöimään virkeää ja moniulotteista mediaa. Joka välineellä oli oma linjansa ja painotuksensa, ja ne kilpailivat tuoreilla ja omilla uutis- ja juttuaiheilla. Äärimmäisen virkistävää, suorastaan luksusta.
Miksi BBC lähetti suomeksi?
”Englannin yleisradio, Lontoo. Suomenkielinen lähetys alkaa”, kajautti Hillar Kallas sointuvalla virolaisaksentillaan 18. maaliskuuta 1940. Näin alkoi suomenkielisen toimituksen taival, tavoitteena kertoa mahdollisimman puolueettomia ja luotettavia uutisia sotasensuurin ohi suomalaiskuulijoille. BBC:n World Service oli tuon ajan maailmanlaajuinen tietoverkko, tosin yksisuuntainen.
Talvisota oli päättynyt Moskovan rauhansopimukseen viisi päivää aiemmin, ja sotasensuuri määräsi, mitä Suomessa sai kertoa. Kallaksen mukaan uutislähetyksiä oli helppo tehdä: saattoi olla melko varma, että lähetyksissä kerrotut asiat olivat kuulijoille todella uutta tietoa.
Näitä uutisia taottiinkin loppujen lopuksi 57 vuotta. Kirjaimellisesti taottiin, koska ihmeelliset tietokoneet korvasivat mekaaniset kirjoituskoneet ja hiilipaperit vasta 1990-luvulla.
Viimeisinä vuosina joukko suomalaisia paikallisradioita poimi ohjelmat satelliitin kautta osaksi ohjelmavirtaansa. BBC oli muutaman vuoden ajan STT:n ja Ylen suora kilpailija Suomen uutismarkkinoilla. BBC:n suomenkielisen toimituksen viimeinen lähetys lähti ”ilmaan”, kuten toimituksessa sanottiin, uudenvuodenaattona 1997.
Loppu toimitukselle tuli toisin sanoen kaksi vuotta sen jälkeen, kun Suomi oli liittynyt EU:hun. Ilmeisesti viimeistään siinä vaiheessa katsottiin, että Suomi oli vapaan tiedonvälityksen länsimaa.
Tyhmiä ja vielä tyhmempiä kysymyksiä
Brittitoimittajilla oli ja on tapana esittää haastateltavilta kysymyksiä aika laajalla kirjolla, ei vain niitä tyypillisiä, joita kaikki muut yhä uudelleen kysyvät. Tätä yritin itsekin oppia ja soveltaa periaatteella ”tie viisauteen kulkee usein tyhmien kysymysten kautta”.
Kun olin Helsingin-toimittajana, kysyin esimerkiksi Vuoden huumepoliisiksi valitulta, mitä mieltä hän on kannabiksen laillistamisesta, josta ulkomailla paljon puhutaan. Häneltä oli mennä kahvi väärään kurkkuun, vaikka minusta se oli ihan normaali kysymys. Työnantajaliiton infossa isänniltä irtosi hersyvät naurut, kun jossain työvoimapulaa käsittelevässä infossa tiedustelin, oliko mahdollisesti harkittu työvoiman houkuttelua ulkomailta. Vallankumouksellinen ajatus.
Suomen lisäksi BBC lähetti ja lähettää edelleen ohjelmaa noin 40 kielellä. Kylmän sodan aikana itäinen Eurooppa oli iso painopiste. Olen odotellut mielenkiinnolla, milloin unkarinkieliset lähetykset aloitetaan uudelleen.
Toimituksen vaiheet kansien väliin
Toimituksen historiikin laatimisesta oli puhuttu vuosien varrella, ja lopulta Risto Uimosen johdolla minä ja Hanna Rajalahti toimitimme kirjan Täällä Lontoo (WSOY 2020). BBC:n suomalaistoimittajat idän ja lännen välisessä informaatiosodassa. Kirjoittajia oli reilut parikymmentä.
Toimituksen nimilistassa 57 vuoden ajalta on noin 170 nimeä, suurin osa heistä tuttuja sittemmin suomalaismedioista. Voi sanoa hiukan juhlallisesti mutta ei ylisanoin, että BBC oli meille journalismin korkeakoulu. Kirjaa varten kerätty aineisto digitoitiin Kansallisarkistoon, mistä voi olla hyödyllistä kokemusta myös Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton suunnitteilla olevan arkistohankkeen kannalta.
Puskasuomalaisten tekoälytapahtuma
Kirjahomman kanssa samoihin aikoihin perustettiin perinneyhdistys Bush Finns ry, jonka puheenjohtaja olen. Yhdistys muun muassa järjestää yleisötapahtumia. Seuraava onkin tämän blogin kannalta sopivasti 31.10. klo 17.30–19.00 Töölön kirjastossa, aiheena tekoälyn vaikutukset journalismiin. Otsikko: Tekoäly muuttaa mediaa – mihin tarvitaan toimittajia? Keskustelemassa projektipäällikkö Jyri Kivimäki Yleisradiosta, kognitiotieteen dosentti Anna-Mari Wallenberg Helsingin yliopistosta sekä Etlan viestintäjohtaja Tytti Sulander.
Entä mistä tulee nimi Bush Finns? World Servicen toimitukset sijaitsivat Lontoon keskustan Aldwych-kadulla Bush Housessa. Me bushfinnit kutsumme itseämme myös puskasuomalaisiksi.
Talo oli valmistunut 1930-luvulla kansainvälisen kaupan edistämiskeskukseksi, puuhamiehenään muuan Irving T. Bush. Hän ei tiettävästi ollut sukua Bushin presidenttidynastialle.
Ilpo Salonen
KUKA?
Ilpo Salonen on BBC:n lisäksi työskennellyt mm. Otavamedian yritysjulkaisuissa sekä Tekniikan Maailmassa, jota hän eläkkeelle jäätyään edelleen avustaa. Ilpo on kirjoittanut muutamia tietokirjoja, ja parhaillaan on työn alla Miia-vaimon kanssa ensi keväänä julkaistava Sata päivää Roomassa. Suomen tiedetoimittajain liitto nimesi Ilpon Vuoden tiedetoimittajaksi 2022.
BLOGI
Ajatuksia journalismista ja sen vierestä.
BLOGI-palsta on jäsenille tarkoitettu foorumi, jossa julkaistaan liiton jäsenten kirjoituksia. Jokainen kirjoittaja vastaa omasta tekstistään. Kirjoitukset eivät ole SSL:n kannanottoja. Blogeja julkaistaan noin kerran kuukaudessa.
