2 | 2020

BLOGI // Jukka Reinikainen

Huonot ajat ohi?

Sanoma ja Alma Media yllättivät 11. helmikuuta solmimalla liiketoimintakaupan, jossa Alman Aamulehti, Satakunnan Kansa ja 13 paikallislehteä siirtyivät Sanomille. Molempien lehtitalojen rakenne muuttui perin pohjin.

Kaupan myötä Sanoma on nyt entistä vahvempi uutisjournalismissa, kun Alma taas keskittyy digitaalisten liiketoimintojen kehittämiseen.

Sanoma aikoo olla vahva tekijä uutisjournalismin lisäksi oppimateriaalibisneksessä, Learningissa, jonka osuus on jo 55 prosenttia yhtiön tuloksesta. Kaupan jälkeen Almassa digibisnes yltää kahteen kolmannekseen liikevaihdosta ja enempään tuloksesta. 

Molempien yhtiöiden uutta tulemista on rakennettu vähitellen. Sanoma myi joitakin vuosia sitten kirjallisuutta kustantavan WSOY:n ruotsalaiselle Bonnierille, Suomalaisen Kirjakaupan Otavalle ja Hollannista sekä Belgiasta hankkimansa aikakauslehdet ja tv-kanavat paikallisille toimijoille. Aikakauslehtien ostot taannoin eivät muuten olleet hukkainvestointi, kuten on väitetty. Niiden tuloksilla Sanoma varmisti osingon maksun useiden vuosien aikana, vakuutti toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen 2014 allekirjoittaneelle Viisas Raha-lehden haastattelussa. 

2018-19 Sanoma vahvisti merkittävästi Learningia, joka tulevaisuudessa onkin yhtiön tulosdraiveri. Almalle sähköiset kauppapaikat taas ovat vahva kasvun moottori. Myös Sanomilla on sähköinen markkinapaikka, joka kaiketi kiinnostaa Almaa.

Sanoman ja Alman kauppa on järisyttävä esimerkki median murroksesta. Vanhat liiketoiminnot eivät takaa kasvua. Aamulehden asema alkoi olla huolestuttava. Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven, hollantilainen kemisti, teki aloitteen Almalle yhtiön ostamisesta. Alman toimitusjohtaja Kai Telanne suostui kauppoihin, eikä yhtiön suuromistaja Otava pistänyt hanttiin, saattoivatpa Reenpäät jopa olla kaupan kummisetiä. 

Seurauksena media-ala keskittyi ja sananvapaus säilyi, voidaan väittää. Ainakin toimitusjohtaja Duinhoven vakuuttaa, että ostetut lehdet säilyvät itsenäisinä omine päätoimittajineen. Huonompi vaihtoehto olisi ollut, jos ne olisi jouduttu lopettamaan.

Olisiko niin, että media-alan huonot ajat ovat ohi?

Mediasisältöjä kulutetaan enemmän kuin koskaan. Ihmiset haluavat kommunikoida keskenään, ja siihen tarvitaan mediaa. Digilehtien tilaukset ovat kasvaneet reippaasti. Ja Susan Duinhoven liputtaa uutisjournalismin puolesta sekä haluaa nostaa Sanoma Media Finlandin yhtiön fokusalueeksi, myös bisneksen kannalta. Sille on asetettu kova kannattavuustavoite: liikevoittoprosentti 12-14:än. Kaupan strategisena perusteena on toimitusjohtajan mukaan digitaalisten tilaajamäärien kasvattaminen. Learningin kannattavuustavoite on astetta kovempi. Siinä on viime vuoden aikana tehty ilmeisen onnistuneita yrityskauppoja.

Sanoma on nyt Suomen suurin uutismedia. Sen perässä peesaa vauhdilla monia lehtikauppoja tehnyt Keskisuomalainen-konserni, johon kuuluu jo 90 lehteä Savon Sanomista ja Etelä-Suomen Sanomista alkaen. Näiden ulkopuolella jaksavat vielä Kaleva, Ilkka-Pohjalainen ja Turun Sanomat. Mutta keskittymiskehitys jatkunee.

Miten käy Alma Talentin talouslehtien (Kauppalehti, Talouselämä, Arvopaperi ja nettilehti Uusi Suomi). Liitetäänkö Alma Talent lopulta Otavamediaan, jossa synergiaa olisi linjalla Suomen Kuvalehti – Seura – Talouselämä? Iltalehti sopinee kuitenkin Alma Median digistrategiaan keskeisenä Consumer-liiketoiminta-alueen osana.

Yksi vaihe Suomen mediakentän historiassa päättyi Sanoman ja Alman yrityskauppaan. Aamulehden iso linja, jota muun muassa päätoimittajat Jaakko Hakala ja Pertti Pesonen ajoivat, oli pyrkiä valtakunnalliseksi vaikuttajaksi. Ajatuksesta tiettävästi luovuttiin, kun Uusi Suomi kuoli 1991. Valtakunnallisuus olisi maksanut liikaa, on Raimo Seppälä todistanut. Nyt uljas Aamulehti on Sanomain paikallislehti.

Jää nähtäväksi, minkälainen profiili Alman lehdille muodostetaan. Auki on myös 12 maakuntalehden omistaman, yhteisjuttuja tekevän Lännen Median kohtalo. Se ei oikein näyttäisi istuvan Hesariin, jonka tytäryhtiönä on uutta potkua saanut ja uusia asiakkaita (Yle) hankkinut STT.

Kirjoittaja on journalisti ja media-alan yrittäjä.

Kuka?

Jukka Reinikainen toimi pitkään politiikan toimittajana Uudessa Suomessa ja taloustoimittajana Kauppalehdessä, viimeksi toimituspäällikkönä ja päätoimittajan varamiehenä. 1991 Reinikainen perusti asiakaslehtiin keskittyneen Omnipress Oy:n, jonka hän myi 2010 Eero Lehden Suomen Lehtiyhtymälle ja Kimmo Kalloselle.


BLOGI
Ajatuksia journalismista ja sen vierestä.

BLOGI-palsta on jäsenille tarkoitettu foorumi, jossa julkaistaan liiton jäsenten kirjoituksia. Jokainen kirjoittaja vastaa omasta tekstistään. Kirjoitukset eivät ole SSL:n kannanottoja. Aluksi blogeja julkaistaan kerran kuukaudessa.

 

Jaa artikkeli
Takaisin etusivulle

Kirjaudu sisään