Matti Laipio on vinyyleihin luottava vanhan liiton mies musiikin kuuntelussa. Tosin hänkin striimaa satunnaisesti. Kuva: Jouni Harala

12 | 2021

BLOGI // Matti Laipio

Miljardit virtaavat musiikissa

Useimpien painettujen sanoma- ja aikakauslehtien levikit ovat viime vuosina jatkuvasti laskeneet hiljalleen. Tosin erityisesti sanomalehtien tilatut digiversiot ovat osaksi paikanneet levikkikatoa. Musiikkiteollisuudessa muutos on ollut paljon dramaattisempi. Siinä niin sanottu striimaus on 2000-luvulla pitkälti marginalisoinut aiemmin markkinoita hallinneet äänilevyt.

Striimaus on englannista lainattu termi, jolla tarkoitetaan jostain ohjelmalähteestä internetin kautta suoratoistettua ääntä tai kuvaa.

Striimauksessa älypuhelin on keskeisessä asemassa. Sen todistaa myös Teoston lokakuussa julkaisema raportti musiikin kuuntelusta Suomessa. Sen mukaan jo enemmistö alle 40-vuotiaista suomalaisista kuuntelee musiikkia ensisijaisesti puhelimella. Alle 18-vuotiaista osuus on 88 prosenttia.

Aiemmin levy-yhtiöt tuottivat musiikin, valmistivat tai valmistuttivat sen levyiksi ja jakelivat ne itse tai tukkurin kautta kauppoihin kuluttajien saataville. Nykyään ketju on toisenlainen. Edelleenkin yhtiöt tuottavat musiikkia, mutta nyt valtaosa niiden tuloista tuleekin suoratoistona kuunnellusta striimauksesta monien suoratoistopalvelujen tarjoamana. Tällöin yleisimpämä mallina on, että kuuntelijat maksavat tilausmaksuja palveluyrityksille. jotka puolestaan tilittävät musiikin tuottajille kuuntelukertojen perusteella.

Suurilla yhtiöillä on omat julkaisusopimukset suoratoistopalveluiden kanssa, mutta pienemmät yhtiöt ja musiikkiaan palveluihin tarjoavat yksittäiset artistit tarvitsevat niin sanotun aggregaattorin eli musiikin digitaalisen jakelijan, joka välittää musiikin palveluihin ja myös tilittää striimauksesta tulevat tulot yhtiölle tai artistille pidättäen itselleen siitä kunnon siivun.

Spotifyn valikoimassa on 70 miljoonaa musiikkiteosta.

Suoratoistopalvelujen liiketoiminta on jo massiivista. Hyvä esimerkki tästä on 2006 Ruotsissa perustettu ja 2018 listautunut maailmanlaajuisesti toimiva Spotify, jolla on kertomansa mukaan tarjolla häkellyttävät 70 miljoonaa musiikkiteosta asiakkaidensa valittavaksi.

Kuluvan vuoden heinäkuussa sillä oli 365 miljoonaa asiakasta. Heistä kuuntelusta säännöllisesti maksavia tilaajia eli Premium-asiakkaita oli 165 miljoonaa. Spotify näet tarjoaa ilmaispalveluna mainoksia sisältäviä striimejä, mutta maksavalle tilaajalle on tarjolla parempaa äänenlaatua ilman mainoksia.

Luuripäät tuovat myös paljon tuloja yhtiölle, sillä Spotifyn liikevaihto on jatkuvasti kasvanut. Kuluvana vuonna se noussee noin 10 miljardiin euroon viime vuoden vajaasta 8 miljardista. Asiakasmäärän ja liikevaihdon kasvusta huolimatta Spotify on tuottanut vuosikaudet jatkuvasti kasvavia tappioita. Viime vuoden tappioksi se ilmoitti 581 miljoonaa euroa.

Mutta tappiollisuus ei ole peloittanut sijoittajia, sillä kolmen vuoden takaisessa listautumisessa Spotifyn markkina-arvo (kaikkien osakkeiden yhteishinta) oli 26,5 miljardia euroa, nyt se on noin 43 miljardia eli Koneen ja UPM:n markkina-arvot yhteensä.

Spotifyn tärkeä yhteistyökumppani maailman suurin musiikin tuottaja Universal Music Group listautui syyskuussa. Sille liikevaihtoa oli kertynyt tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä lähes 6 miljardia euroa, mistä äänitetty musiikki on tuonut lähes 5 miljardia striimauksen osuuden ollessa tästä yli 60 prosenttia. UMG:lle merkittäviä tuloja kertyy näet myös muun muassa musiikin lisensoinneista ja kappaleiden kustannusoikeuksista. Spotifysta poiketen UMG on erittäin kannattava yhtiö. Silti sen markkina-arvo 46 miljardia euroa on vain hieman enemmän kuin Spotifylla.

Artistille satasia miljoonasta kuuntelusta.

Vielä 2010-luvun puoliväliin asti striimausmarkkinoita suvereenisti hallinnut Spotify on saanut kokea viime vuosina markkinaosuutensa supistuneen erityisesti suurten FAAG-yhtiöiden (Facebook, Amazon, Apple, Google) tultua jakamaan markkinoita mittavilla resursseillaan.

Vaikka Spotifylla on edelleen selvästi enemmän maksavia tilaajia kuin kenelläkään sen kilpailijoista, sen johtava asema on kaventunut. Sen tilaajaosuus on nyt noin 30 prosenttia, kun Apple Musicilla se on 16 prosenttia, Amazon Musicilla ja kiinalaisella Tencentilla 13 prosenttia. Nopeimmin on kasvanut kuitenkin Googlen omistama YouTube Music nousten vajaaseen 10 prosenttiin. Näiden lisäksi markkinoilla on kymmeniä muitakin musiikin suoratoistoa tarjoavia tilaajaperiaatteella toimiva yrityksiä. Niistäkin monet kertovat tarjoavansa kymmeniä miljoonia vaihtoehtoja kuunteluun.

Rahaa siis virtaa suoratoistossa, mutta mitä siitä hyötyvät artistit? Hyvin vähän, jos striimejä ei paljoa kuunnella. Palkkio striimistä vaihtelee 0,003-0,005 euron välillä. Näin jos jotain esitystä kuunnellaan miljoona kertaa, se kerryttää tuloa 3 000-5 000 euroa, josta artistille saattaa tulla 15-20 prosenttia. Eli tällöin puhutaan satasista miljoonan kuuntelun tuomana. Eli ei mikään varsinainen rahakeikka.

Toki maailmanlaajuisesti suosituilla tähdillä on muita paremmat neuvotteluasemat levy-yhtiöiden ja toistopalvelujen kanssa korkeammista palkkio-osuuksista. Mutta tällöin neuvotteluissa yksikkönä onkin usein miljoonan sijasta miljardi kuuntelukertaa. Yksi tällainen on Malmin lentokentällä toissa vuonna esiintynyt Ed Sheeran, jonka kolmatta albumia on Spotifyssa striimattu tähän mennessä 11,2 miljardia kertaa keskimäärin 3,8 miljoonan kuuntelun päivävauhdilla.

Joulumusiikinkin voi nykyään kuunnella Spotifyssa. Sieltä näet löytyy runsaasti myös tuttuja suomalaisia joululauluja erilaisina versioina. Esimerkiksi Sylvian joululaulu löytyy 211 vaihtoehtona ja Joulupuu on rakennettu 72 kertaa Ja jos tämä ei riitä, anglosaksisen maailman jouluiskelmää Valkoista joulua voi striimata lähes tuhantena vaihtoehtona.

Kuka?

Matti Laipio on taloustoimittaja, joka on myös ahkeroinut eri tavoin musiikissa, erityisesti jazzissa. Hän on ollut taloustoimittajana Uudessa Suomessa, toimitusihteerinä ja toimituspäällikkönä Kauppalehdessä sekä päätoimittajana Finnish Business- ja Visio-lehdissä 1994 perustamassaan Kaivokselan Lehtitalo Oy:ssä.

Lisäksi hän on ollut tiedotuspäällikkönä Scandia-Musiikki Oy:ssä, missä hän myös tuotti levyjä. Vapaa-aikanaan hän on ollut mm. kahteen otteeseen Suomen Jazzliiton puheenjohtaja yhteensä toistakymmentä vuotta ja myös Rytmi-lehden päätoimittajana. Vuonna 2020 liitto palkitsi Laipion Andania-elämäntyöpalkinnolla Suomi-jazzin hyväksi tehdystä työstä. Järjestötoiminnan lisäksi Laipio on mm. tuottanut konsertteja, kirjoittanut runsaasti eri medioihin musiikista ja tehnyt radio-ohjelmia.


BLOGI
Ajatuksia journalismista ja sen vierestä.

BLOGI-palsta on jäsenille tarkoitettu foorumi, jossa julkaistaan liiton jäsenten kirjoituksia. Jokainen kirjoittaja vastaa omasta tekstistään. Kirjoitukset eivät ole SSL:n kannanottoja. Blogeja julkaistaan noin kerran kuukaudessa.

 


HUOM! Tekstissä linkit on merkitty sinisellä värillä. Klikkaamalla niitä pääset lukemaan lisää aiheesta.

Jaa artikkeli
Takaisin etusivulle

Kirjaudu sisään