Vaiheita oman uutistoiminnan saamisen tiellä riitti. Tauno Äijälä kertoo, miten he olivat rohkeasti jo kesällä 1980 palkanneet Jorma Miettisen viestintäasiantuntijaksi valmistelemaan uutisten käynnistämistä. Ja miten loppumetreillä oli käydä melkoinen moka, kun Maikkarissa kuuluttajana ja ohjelmantekijänä toiminut Leena Kaskela (silloinen Rousek) ehti irtisanoutua ja neuvotella siirtymisestä Ylelle, kun Pentti Hanski oli kaivannut ankkureiksi uusia naamoja.

10 | 2021

BLOGI // Tauno Äijälä

Torpparista talolliseksi

Kymmenen uutiset täytti syyskuun alussa 40 vuotta. Moni varmaan vielä muistaa, että uutisten syntyyn liittyi vuosien tiukka vääntö puolesta ja vastaan. Mistä väännettiin?

On pakko aloittaa hieman kauempaa. Yleisradio ja Oy Mainos-TV-Reklam Ab aloittivat tv-lähetykset samana päivänä 13.8.1957. Kaupallinen televisio oli tehnyt Yleisradion kanssa sopimuksen ystävyydestä ja yhteistoiminnasta. Maikkari sai käyttöönsä lähetysaikaa ja Yleisradio rahaa. Yhtiöstä tuli Yleisradion torppari. Piru piileskeli kuitenkin yksityiskohdissa. Oli sovittu, että Maikkari ei lähetä uutisia, puoluepoliittisia ohjelmia, urheilua eikä jumalanpalveluksia. Jumalaankin Yleisradiolla oli monopoli.

Maikkarin perustaja toimitusjohtaja Pentti Hanski kirjasi kuitenkin jo 60-luvun alussa tavoitteeksi oman uutistoiminnan. Televisioyhtiön selkärangan muodostaa korkeatasoinen uutispalvelu. Asia ei kuitenkaan, edennyt sillä läpi 60-luvun joku Yleisradion johtajista ja hallintokuntien edustajista oli vuorollaan lopettamassa mainosyhtiötä. Hanskin ja yhtiön muun johdon energia kului eloonjäämistaistelussa. Muistan elävästi lokakuun 1968. Ylen hallintoneuvostossa oli käsittelyssä esitys, jonka mukaan toimiluvasta poistetaan yhteistyö Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n kanssa. Käytävillä oli aamupäivällä pelottava, odottava, hiljaisuus. Kunnes saatiin tieto, äänin 11–10 yhtiömme nimi säilyy toimiluvassa.

Uutishanke viriteltiin uudestaan 70-luvun alussa. Lehdistö tyrmäsi sen.

Silloinen Pohjolan Sanomien päätoimittaja Tapio Siikala kirjoitti: ”MTV:n ja lehdistön kilpailuasetelmasta johtuen MTV:n toiminnan laajentaminen olisi askel sananvapaudesta poispäin”!

Kunnes syksyllä 1977 tehtiin täsmällinen esitys Yleisradion hallintoneuvostolle. Siitä alkoi monipuolinen kansantanssi, eteen ja taakse, sivulle ja yhteen. Vasemmisto vastusti, oikeisto puolusti. Keskusta vaihtoi jalkaa. Oli työryhmiä ja komiteoita. Maikkariin muodostui työnyrkki, jota johti Pentti Hanski, jäseninä Jaakko Paavela, Seppo Sisättö ja minä. Keskityimme Sisätön kanssa runsaan kahden vuoden ajan yksistään uutishankkeen edistämiseen, nimikkeenämme oli viestintäasiantuntija. Saunottiin, niin että nahka hilseili. Matkustettiin ympäri Suomea. Järjestettiin maan eri puolilla yleisötilaisuuksia. Painoimme uutisteesejä ja tarroja jakoon 10000 kappaleen painoksen jne.

Keskustapuolueen kentän tyytymättömyys Yleisradion uutistoimintaan oli lopputuloksen kannalta ratkaisevaa. Puheenjohtaja Johannes Virolainen oli puolesta ja Paavo Väyrynen K-linjan edustajana ja puolueensa lehtien tukemana tiukasti vastaan. Turun puoluekokouksessa kesäkuussa 1980 eteläpohjalaiset Ilkan päätoimittajan Veikko Pirilän ja kansanedustaja Veikko Pihlajamäen johdolla tekivät aloitteen MTV:n uutisten hyväksymiseksi. Esitys hyväksyttiin äänin 557–219. Puoluekokouksen päätöksen katsottiin sitovan Kepun jäseniä silloisessa Perttusen komiteassa ja Ylen hallintoneuvostossa.

Päätoimittaja Pirilän kanta oli, että sananvapautta on tai ei ole.

Ei ole erikseen lehdistön ja sähköisen median sananvapautta. Mielenkiintoista on näin jälkikäteen todeta, että journalistien oma liitto, Journalistiliitto, oli koko prosessin ajan tiukasti hanketta vastaan. Vielä myönteisen päätöksen jälkeenkin Sanomalehtimiehen pääkirjoituksessa suhtauduttiin hankkeeseen kylmän kielteisesti.

Nyt alkoi seuraava vääntö Yleisradion hallintoneuvoston ja johdon kanssa. Tien toisella puolella ymmärrettävästi hankkeeseen tartuttiin pitkin hampain. Puoltoääniä ei sieltä saatu. On kuitenkin tärkeää kirjata, että asiat riitelivät, eivät miehet. Yhteistyötä oli tehty useimpien kanssa jo vuosikausia, joten henkilösuhteet olivat kohdillaan. Olin aloittanut journalistina Yleisradiossa. Suhteeni edelliseen työnantajaani oli neutraali. Ylätasolla kipinöi. Pääjohtaja Kiuru oli nimennyt Maikkarin uutiset ”deodoranttiuutisiksi”. Kokouksia oli melkeinpä harva se päivä. Tupakkaa kului. Yleisradion puolelta neuvotteluryhmän muodostivat loppuvaiheessa ohjelmajohtaja Pekka Silvola, talousjohtaja Aimo Haapanen ja apulaisjohtaja Matti Anderzen. Meidän puolelta neuvottelijoita olivat varatoimitusjohtaja Jaakko Paavela, talousjohtaja Ilkka Jalamo, markkinointijohtaja Raimo Ruohisto ja ohjelmajohtaja Tauno Äijälä. Kokouksia oli Helsingissä ja Tampereella, joskus parikin kokousta päivässä.

Ratkaisu syntyi 12.3.1981 klo 23.58 Yleisradion Kesäkadun vintillä. Se oli järjestyksessä 15. kokous. Silvola ja Paavela vetäytyivät hieman ennen puoliyötä miestenhuoneeseen. Loisteputken kalpeassa valossa, peilin edessä, syntyi sopimus.

Silvolan syntymäpäiville vietiin aikanaan lahjana miestenhuoneen ovi.

Sitä ei kuitenkaan irrotettu Kesäkadulta, vaan teetettiin omassa lavastepajassa.

Olimme rohkeasti jo kesällä 1980 palkanneet Jorma Miettisen viestintäasiantuntijaksi valmistelemaan uutisten käynnistämistä. Jorma väitteli samana vuonna valtiotieteen tohtoriksi. Päätoimittajaksi hänet nimitettiin maaliskuussa 1981. Päätöksen syntyminen merkitsi napin painamista, valmiiden suunnitelmien toteuttamista. Toukokuun puolivälissä oli keskeinen osa toimituksen nimityksistä jo julkaistavissa. Valtaosa toimittajista tuli sanomalehdistä ja STT:stä, vain kolmanneksella oli aiempaa tv-kokemusta. Pitkä marssi päättyi 1.9.81 klo 22.00. MTV:stä tuli varteenotettava suomalainen tiedotusväline.

Paitsi, että torpparius ei päättynytkään. Uutisia saimme välittää vain Kymmenen Uutisissa. Muiden ohjelmien osalta oli vielä voimassa uutiskielto, käytännössä 24 tunnin rajoitus. Ymmärrän Sunnuntairaporttia juontaneen Jouni Flinkkilän turhautumisen, kun hän joutui kertomaan, että tiedämme Formula-kisan lopputulokset, mutta emme saa kertoa. Tämä rajoitus päättyi vasta vuonna 1988. Sitten suma aukeni. Pohjoismaiden ensimmäinen aamutelevisio, Huomenta Suomi, käynnistyi vuonna 1989 ja pian sen alettua Seitsemän jälkeen. Paalutimme suomalaisten perinteiset uutisajat. Vielä kauemmin saimme odottaa vaaleja edeltävien puoluetenttien aloittamista. Ne alkoivat vasta vuonna 1991. Kymmenen vuotta uutisten käynnistymisen jälkeen!

Loppumetreillä oli käydä melkoinen moka, kun Maikkarissa kuuluttajana ja ohjelmantekijänä toiminut Leena Kaskela (silloinen Rousek) ehti irtisanoutua ja neuvotella siirtymisestä Ylelle. Pentti Hanski oli nimittäin antanut ohjeen, että ankkureiksi tarvitaan uusia naamoja. Kun Leenan siirtyminen tuli tietoon, Hanskille tuli kiire kertoa, että pojat, en minä tätä tarkoittanut. Oltiin aika nöyriä poikia Leenan edessä, kun neuvoteltiin hänen jäämisestään Pöllölaaksoon.

Mutta. Kaikista edistysaskeleista huolimatta olimme vielä torppareita.

Taksvärkkikorvaukset olivat vuositasolla melkoisia. Silvolan vakiolause hintaneuvotteluissa oli, että älkää valittako, kyllä teillä on rahaa. Huonoimpana vuonna maksoimme Yleisradiolle lähetysaikakorvausta 64 % liikevaihdostamme. Lähetysaikaa oli 21 tuntia viikossa!!

Olimme torpparin asemassa määrittelystä riippuen 35 vuotta tai 50 vuotta. Vuonna 1993 siirtyminen omalle kanavalle antoi vapauden toimia hyväksi katsomallamme tavalla. Saimme samana vuonna myös oman toimiluvan, joka vahvisti alkaneen toiminnallisen vapauden. Vielä jäi kuitenkin yksi torppariajan rasite. Yhtiö oli sidottu Yleisradioon toimilupamaksulla, siitä vapauduttiin vasta vuonna 2007. Täysin riippumattomia ja itsellisiä talollisia on nyt oltu 14 vuotta.

Tauno Äijälä

Kuka?

Tauno Äijälä, viestintäneuvos. Yleisradio, uutis- ja ajankohtaisohjelmien toimittaja Turussa 1960-1967, ohjelmajohtaja, varatoimitusjohtaja MTV 1967-2001, MTV:n hallitusjäsenyys 5v, Liikenne- ja viestintäministeriö, projektipäällikkö (digipappa) 2006-2008, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki, digikonsulttina Kirgisiassa, Armeniassa ja Georgiassa 2012-2015. Nyt 6 lastenlasta, vaarille on käyttöä.

Kuva: Tauno Äijälän arkisto


BLOGI
Ajatuksia journalismista ja sen vierestä.

BLOGI-palsta on jäsenille tarkoitettu foorumi, jossa julkaistaan liiton jäsenten kirjoituksia. Jokainen kirjoittaja vastaa omasta tekstistään. Kirjoitukset eivät ole SSL:n kannanottoja. Blogeja julkaistaan noin kerran kuukaudessa.


HUOM! Tekstissä linkit on merkitty sinisellä värillä. Klikkaamalla niitä pääset lukemaan lisää aiheesta.

Jaa artikkeli
Takaisin etusivulle

Kirjaudu sisään