Tilaisuuteen ilmoittautujia oli lähes 60 henkeä. Kuva: Maarit Tyrkkö

11 | 2019

Esiintyjien omat tiivistelmät esityksestä Mediapiirissä 16.10.2019

Kuulimme Mediapiirissä neljä huippumielenkiintoista esitystä journalismin uusista kulmista. Näkemyksensä esittivät MTV:n uutispäällikkö Mona Haapsaari, Iltalehden vt. julkaisupäällikkö Sonja Melari, Tampereen yliopistonlehtori Marko Ala-Fossi ja Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan muutospäällikkö Annika Ruoranen.  Tutustu esityksiin.

Uutispäällikkö Mona Haapsaari, MTV Uutiset Live:

Näin toimii jatkuva uutiskanava, joka yhdistää verkon ja television parhaat puolet.

MTV Uutiset Live yhdistää netin ja television parhaat puolet. Ideana on kertoa kuvallisesti uutispäivän tärkeimmät käänteet sekä kovimmat puheenaiheet. Tämä on vastaus uutisten kuluttamiseen ajasta ja paikasta riippumatta.

MTV Uutisissa on vahva tv-uutishistoria, jonka lisäksi MTV Uutisten verkkosivut vahvistavat vuosi vuodelta asemaansa yhtenä Suomen suosituimmista uutissaiteista. Näiden yhdistäminen on ollut ajoittain haasteellista, sillä samat aiheet ja toteutukset eivät välttämättä toimi molemmissa välineissä. Yksi vastaus todelliseen total TV -haasteeseen on MTV Uutiset Live, joka ammentaa molemmista perinteisistä välineistä ”parhaat palat”.

Uutispäällikkö Mona Haapsaari, MTV Uutiset Live. Kuva: Matti Laitinen

MTV Uutiset Livellä on oma brändi – se ei siis ole telkkariuutisten pikkuveli, vaikka pohjautuukin päivän isoihin pääaiheisiin, nojaa kuvallisuuteen ja vaatii tv-esiintyjän taitoja. Se ei ole myöskään netin sisarkanava, vaikka hoitaakin puheenaiheet, korostaa nopeutta ja kiinnostavuutta ja saa jatkoelämänsä verkossa ja mtv-palvelussa.

Uutisia tarjotaan kuluttajan tarpeen mukaan kaikkiin vuorokauden aikoihin. Liven kautta on mahdollista katsoa myös televisiosta tuttujen formaattien, kuten Huomenta Suomen ja Viiden jälkeen -ohjelman parhaat palat sekä illan uutiset missä tahansa.

Liven suorittamista mitataan digitaaliselta puolelta tutuin periaattein: Jokainen lähetys täytyy ”myydä” yleisölle digitaalisin keinoin – olla nopea, houkutella, luvata jotain kuvallista, antaa syy katsoa. Jokaisen lähetyksen ja uutispäivän suorittamista mitataan – paljonko oli katsojia per lähetys/päivä, millä päätelaitteilla katsottiin, katsottiinko livenä vai tallenteena jne.

Live mahdollistaa työnkiertoa eri osastojen välillä, mutta vaatii toimittajalta paljon. Liveä tekevällä toimittajalla täytyy olla paljon taustatietoa monista eri asioista, rohkeutta heittäytyä ja olla epämukavuusalueella, nopeutta ja teknisiä taitoja. Livessä punnitaan myös epävarmuuden sietämistä ja joustavuutta sekä yhteistyötaitoja joka päivä, sillä uutistilanteet vaihtelevat välillä nopeastikin.



Iltalehden IL-TV:n vt. julkaisupäällikkö Sonja Melari:

Miten printtilehdestä tuli myös televisio?

Iltalehden IL-TV:n vt. julkaisupäällikkö Sonja Melari. Kuva Matti Laitinen

Iltalehti on tehnyt liikkuvaa kuvaa jo pitkään. Iltalehden Netti-tv, nykyisin IL-TV, lanseerattiin vuonna 2006. Jo sitä ennen verkkojuttujen yhteydessä oli julkaistu videoita. Tekeminen on vuosien varrella kehittynyt uutisvideoiden julkaisemisen lisäksi siihen, että nykyisin IL-TV myös muun muassa lähettää päivittäin livelähetyksiä ja tuottaa säännöllistä ohjelmasisältöä. IL-TV:n ohjelma Sensuroimaton Päivärinta pääsi ensimmäisenä netti-tv-ohjelmana Televisioakatemian Kultainen Venla -kilpailun finaaliin kolmen parhaan keskusteluohjelman joukkoon. Liikkuva kuva on yksi Iltalehden tämän päivän olomuodoista, yksi tämän päivän tavoista tuottaa puheenaihemedian sisältöä. Haluamme tarjota sisältömme aina tarkoituksenmukaisessa, lukijalle ja katsojalle parhaassa muodossa.

 


 

Yliopistonlehtori Marko Ala-Fossi:

Onko tulevaisuuden televisio “televisionkaltainen media”?

Television kuolemasta on uutisoitu säännöllisesti ainakin viimeisten 30 vuoden ajan, mutta toistaiseksi näyttää siltä, että kaikki nämä uutiset ovat olleet ennenaikaisia. Television väitetään nyt jopa voivan paremmin kuin koskaan. Toisaalta se, mitä tänä päivänä ymmärretään televisiolla, on aika lailla eri asia kuin aiemmin, sillä esimerkiksi tarkkaa rajanvetoa television ja tietoverkon välillä on kaikilla tasoilla yhä vaikeampi tehdä.

Yliopistonlehtori Marko Ala-Fossi Tampere. Kuva: Matti Laitinen

Hybridisoituvassa mediaympäristössä ohjelmasisältöjen kuluttaja ei välttämättä ole lainkaan kiinnostunut lasketaanko hänen ruutuaikansa televisionkatseluksi vai muuksi mediakäytöksi, mutta yleisömittauksen ja mainosmyynnin tarpeisiin tarvitaan tarkkarajainen määritelmä television katselusta. Suomessa television katselua on ohjelmien seuraaminen suorana niiden lähetyshetkellä, mutta myös ajassa siirretty katselu 7 vuorokauden sisällä laitteista ja yhteyksistä riippumatta.

Televisiota määritellään myös kuvaohjelmien eurooppalaisten yhteismarkkinoiden turvaamiseksi. Televisio ilman rajoja (TWF) -direktiivi (1989) ja sittemmin Audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi (AVMSD) on laadittu yhtenäistämään perinteisen television ja verkossa toimivien kuvaohjelmapalvelujen sääntelyä kaikissa jäsenmaissa ja sitä kautta edistämään kaupankäyntiä. Uusin direktiivi tuo sääntelyn piiriin myös videonjakoalustat kuten YouTuben. 

Liikenne- ja viestintäministeriössä puolestaan pohditaan perinteisen television tulevaisuutta jakelutienä. Yhtenä mahdollisena skenaariona ministeriössä pidetään sitä, että kaupallinen televisio siirtyy jo lähitulevaisuudessa yhä enemmän välittämään ohjelmansa laajakaistaisissa televerkoissa perinteisen antenni- ja kaapelijakelun sijaan. Tämä olisi Yleisradion kannalta hankala asia, koska vaikka sekin satsaa entistä enemmän juuri Yle Areenan kehittämiseen, antenniverkko on sille edelleen ainoa tapa tarjota julkinen palvelu samoin ehdoin koko väestölle.

Nopeaa ja toimintavarmaa kiinteää laajakaistaa kun Suomessa ei ole tarjolla vielä läheskään kaikille kaikkialla. Suomalaisista kotitalouksista peräti yli kolmannes (37 %) on pelkkien mobiililaajakaistayhteyksien varassa, ja vaikka 4G-verkon nopeiden (30 Mbit/s) yhteyksien laskennallinen väestöpeitto alkaa teleoperaattoreiden mukaan olla jo lähellä sataa prosenttia, mobiililaajakaistan toimivuudesta rakennusten sisällä ei ole tietoa. Kansainvälisten vertailujen perusteella Ruotsilla on maailman 4. nopeimmat nettiyhteydet, Suomi löytyy toistaiseksi vasta sijalta 24. 

Muutama kiinnostava linkki

Keskusteluosuudessa eräs yleisön edustaja oli kiinnostunut Sipilän hallituksen mediapoliitisen ohjelman sisällöstä.  Sen pohjaksi tehty raportti sekä valtioneuvoston varsinainen periaatepäätös mediapoliittisesta ohjelmasta löytyvät näiden linkkien takaa:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160714

https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM052:00/2017

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/6b4c477d-8ec9-415a-80ec-600be17076a9/e5d304aa-365d-4730-9ed6-9b4c193b7aed/PAATOS_20180705100834.pdf


Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan muutospäällikkö Annika Ruoranen:

Ylen uudet tavat tehdä uutisia

Halusin puheenvuorossani nostaa esiin niitä kysymyksiä, joiden kanssa me Ylellä, uutis- ja ajankohtaistoiminnassa ja erityisesti Yle News Labissa painimme ja joiden kautta yritämme selventää miksi ja mitä meidän on syytä tehdä, jotta tulevaisuudessakin tutkittu tieto ja uutiset löytävät yleisönsä ja siten antavat suomalaisille mahdollisimman hyviä eväitä yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan muutospäällikkö Annika Ruoranen. Kuva: Matti Laitinen

Journalismin murros on vasta alkamassa vaikka median murroksesta, kilpailun räjähdysmäisestä kasvusta onkin puhuttu jo vuosia, vuosikymmeniä. Nyt kuitenkin on havahduttu näkemään ne median heikot kohdat, kun toimittajien rooli vallan vahtikoirana kyseenalaistetaan ja valtarakenteista tuleekin näkymättömiä. Mitä se merkitsee toimittajille ja Ylelle nyt ja lähitulevaisuudessa? Mitä meidän pitää oppia, muuttaa omassa tekemisessämme? Entä miten pystymme tässä tilanteessa viemään sitä luotettavaa tietoa yleisölle asti, erityisesti, jos he eivät ole meidän tarjoamasta tiedosta edes niin kiinnostuneita.

Olemme tehneet hienoja avauksia (esim. https://trollitehdas.yle.fi/) ja jokaisen uudenlaisen kokeilun kautta ymmärrämme hieman lisää, joten tällä polulla varmasti jatkamme. Lisää News Labin ajatuksista voi lukea meidän verkkosivulta (https://newslab.yle.fi/).

 

Jaa artikkeli
Takaisin etusivulle

Kirjaudu sisään