Paneelissa vasemmalta oikealle. Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Matti Apunen, Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton puheenjohtaja Jyrki Vesikansa ja valt. maist., toimittaja Elina Grundström sekä Helsingin sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen. Kuva Matti Laitinen.
Mitä tabloidisaatio merkitsee medialle?

Muuttaako tabloidisaatio sisältöjä?

Perinteinen Suomalaisen Sanomalehtimiesliiton Suometar-päivä kokosi Helsingin Suomalaiselle Klubille 14. tammikuuta ennätysyleisön, 150 henkeä. Aiheena oli ”Mitä tabloidisaatio merkitsee medialle?” Lähtökohtana oli tietenkin Hesarin muuttuminen tabloidi-kokoon, mikä oli jo tapahtunut mm. Alma Median Satakunnan Kansassa ja Lapin Kansassa.

Tukea tabloidille

SSL:n puheenjohtaja Jyrki Vesikansa alusti keskustelun ja esitteli aluksi Suomettaren ensimmäisen numeron 166 vuoden takaa. Sen koko oli kutakuinkin sama kuin eturivissä istuneen professori
Matti Klingen tuoreiden muistelmien koko – erona se, että Suomettaren koko oli 4 sivua ja Klingen teoksen yli 500 sivua, Vesikansa nauratti yleisöä.

Paneelissa istuivat johtaja Matti Apunen Elinkeinoelämän Valtuuskunnasta, toimittaja Elina Grundström ja Helsingin Sanomain päätoimittaja Mikael Pentikäinen.
Panelistit ja yleisö oli aika yksimielinen siitä, että tabloidi-koko on hyvä. Pentikäinen painotti, että muukin muuttuu kuin koko. Yleisöstä oltiin sitä mieltä, että paljon ei ollut muu muuttunut, vaan nähdyt numerot olivat pitkälti Hesarin entisen koon tunkemista toiseen formaattiin. Pentikäinen muistutti, että uudistustyö on vasta alussa. Hesarin toivottiin ottavan oppia esimerkiksi Svenska Dagbladetin tavasta tehdä tabloidia.

Vihreän Langan ex-päätoimittaja ja muun muassa Hesarin kolumnisti Elina Grunström toivoi syvällisempää analyysiä medialta. Hän ihmetteli sitä, miksi toimittajat eivät liiku tarpeeksi uutisten lähteillä; vai saako netistä kaiken? Matti Apunen ilmoittautui vankkumattomaksi tabloidin kannattajaksi.

Avaa esitelmä (pdf)

Väkeä talon täydeltä. Kuva Matti Laitinen.

Jaa artikkeli
Takaisin etusivulle