Osallistuimme Uuden Suomettaren säätiön myöntämän apurahan tuella kesä-heinäkuussa 2023 Albertassa Kanadassa pidettyyn IFAJ:n maatalouskongressiin.
IFAJ eli International Federation of Agricultural Journalists on kansainvälinen maatalousjournalistien järjestö, johon kuuluu kansallisten jäsenyhdistysten kautta yli viisituhatta toimittajajäsentä yli kuudessakymmenessä maassa.
Vuonna 1956 perustettu järjestö järjestää vuosittain vaihtuvissa maissa kongresseja, joiden aikana tutustutaan alan tutkimukseen ja ajankohtaisiin teemoihin ja kysymyksiin sekä erilaisiin kohteisiin kyseisissä maissa.
Tänä vuonna kongressi pidettiin Albertan provinssissa lähellä Calgarya sijaitsevan Oldsin maatalousoppilaitoksen kampuksella. Kongressin teemana oli New Frontiers in the West.
Merkittävä osa kongressia ovat sen aikana tehtävät tutustumisretket maatiloille ja tuotantolatoksiin, mikä antaa mahdollisuuden haastatella viljelijöitä ja tuottajia. Sitä kautta saa konkreettista tietoa ja ymmärrystä asioista.
Osallistuimme Kanadassa myös kongressia edeltävälle sekä sen jälkeen järjestetyille matkoille. Vajaan viikon pituinen pre tour -matka starttasi Vancouverista Brittiläisestä Kolumbiasta ja päättyi Oldsiin Albertaan.
Monikulttuurinen Kanada
Ennen pre tour -matkaa tutustuimme vielä Vancouverissa kaupungin suomalaisyhteisöön, kun vierailimme Scandinavian Community Center -keskuksessa. Siellä meidät otti vastaan Suomi-yhdistyksen (Finland House Society) presidentti Pauli Juoksu. Kävimme vierailulla myös suomalaisessa vanhainkodissa (Finnish Home), jonka asukkaista vain murto-osa on enää suomalaisia.
Tapasimme kaupungissa lisäksi Suomen kunniakonsulina Brittiläisessä Kolumbiassa toimivan Tom Nybergin, joka kertoi meille Kanadasta bisnesympäristönä. Kunniakonsulit auttavat suomalaisia yrityksiä saamaan kontakteja ja pääsemään sisälle paikalliseen yrityskulttuuriin. Nyberg kertoi muun muassa EUn ja Kanadan vapaakauppasopimuksesta, jota pidetään maailman edistyksellisimpänä vapaakauppasopimuksena.
Olimme Vancouverissa myös silloin, kun Kanadassa vietettiin alkuperäiskansojen päivää 22. kesäkuuta. Vaikka vain viisi prosenttia Kanadan asukkaista identifioi itsensä kuuluvaksi alkuperäiskansoihin, ovat First nations -kansoihin kuuluvat hyvin paljon näkyvillä arjessa ja mediassa. Heitä oli kutsuttu puhujiksi myös itse kongressiin.
Muutaman viime vuoden aikana kaikenlaisissa tapahtumissa – jääkiekko-otteluista kongresseihin – on ollut tapana kiittää tilaisuuden alussa nimeltä mainiten kaikkia niitä alkuperäisheimoja, joiden alueella saadaan kokoontua. Tätä näkee myös joskus rakennuksissa, kuten Calgary Tower -tornissa, jonka esittelyvideossa kiitetään paikallisia heimoja, kun ollaan heidän maillaan.
Monikulttuurisuus näkyy Kanadassa monin eri tavoin esimerkiksi ruokakulttuurissa. Nykyään joka viides kanadalainen on syntynyt jossain muualla kuin Kanadassa. Monikulttuurisuus onkin olennainen osa kanadalaista identiteettiä.
Luomuviljelyn mekassa
Brittiläinen Kolumbia ja Alberta tunnetaan Kanadassa vahvoina maatalouden tuotantoalueina. Kanadan marja- ja hedelmäviljely keskittyy pitkälti Brittiläiseen Kolumbiaan.
Vierailimme Brittiläisessä Kolumbiassa muun muassa Klippersin luomutilalla Cawstonissa. Klippers kasvattaa vihanneksia ja hedelmiä myytäväksi maatilatoreille. Muutama vuosi sitten tilalla aloitti toimintansa ravintola, minkä lisäksi se ryhtyi valmistamaan siidereitä.
Klippers on hyvä esimerkki monella jalalla seisovasta yrityksestä. Alueen laaksoissa vuorten välissä on yli sata luomusertifioitua luomuviljelytilaa, mikä tarkoittaa yli puolta alueen maatiloista. Se tekee Cawstonista Kanadan tiheimmän luomutilojen keskittymän.
Okanagan laakso tunnetaan erityisesti hedelmätarhoistaan ja viinitiloistaan. Laajaan valikoimaan kuuluvat muun muassa omenat ja kirsikat, joista on tullut kysyttyjä vientituotteita. Viime vuosina viljelyn on tehnyt haastavaksi pitkään, viikkokausia jatkuneet sateet, jotka pilaavat sadon, kun kirsikat alkavat haljeta.
Niinpä alueella on alettu kuivata – ensimmäisen kerran jo 1980-luvulla – kirsikkapuita helikoptereiden avulla, jotka lentävät ja puhaltavat ilmaa puiden päälle, jotta hedelmät kuivuisivat. Vaikka helikoptereiden lennättäminen on kallista, on se kuitenkin parempi vaihtoehto kuin koko sadon menettäminen. Tämä oli meille kokonaan uutta asiaa.
Ilmastonmuutos puhuttaa
Kanadan ja koko maailman uutisten kärkeen nousivat kesällä maassa ennätysmäisen laajalla alueella riehuneet metsäpalot. Näimme myös itse maastossa metsäpalojen jättämiä jälkiä, minkä lisäksi kuulimme siitä, kuinka paikalliset yhteisöt yrittävät estää paloja ennakolta muun muassa raivaamalla metsiin tulen leviämistä rajoittavia turvakäytäviä.
Harvaanasutulla Kanadalla, joka on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin maa, on maailman kolmanneksi suurimmat metsävarat Venäjän ja Brasilian jälkeen. Kanadan laajimmat metsäalueet sijaitsevat juuri Brittiläisen Kolumbian alueella.
Reittimme Albertaan kulki Kalliovuorten kautta. Siellä pysähdyimme Columbia Icefieldin jäätiköllä, missä voi nähdä konkreettisesti ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun jäätikön reuna vetäytyy koko ajan kauemmaksi. Viimeisen 125 vuoden aikana sen reuna on vetäytynyt jo yli 1,5 kilometrin matkalta. Columbia Icefield sijaitsee Banffin ja Jasperin kansallispuistojen alueella, Brittiläisen Kolumbian ja Albertan provinssien rajamailla.
Mikäli ilmastonmuutos ja yleinen lämpötilan nousu jatkuvat entisellään, ennustavat tutkijat Columbia Icefieldin häviävän kokonaan seuraavan sadan vuoden kuluessa. Mitä kaikkea se merkitsisi kasveille, eläimille ja ihmisille, jotka ovat riippuvaisia jäätiköltä saadusta vedestä?
Rodeokulttuuri voimissaan
Albertan provinssi on tunnettu karjataloudestaan, rancheistaan ja tasaisista preerioistaan. Noin 70 prosenttia Kanadan kastelujärjestelmistä sijaitsee Albertassa, joka on normaalisti hyvin kuiva alue. Ruuan tuotanto ja vienti ulkomaille on miljardibisnestä. Maataloustuotteita viedään eniten Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Japaniin, Meksikoon ja Etelä-Koreaan.
Eräs mielenkiintoinen vierailukohde oli Briggsin biisonitila. Yli puolet Kanadan biisonikasvatuksesta tapahtuu Albertassa. Biisonit ovat villieläimiä, joten niitä kasvatetaan luonnonmukaisella tavalla.
Tutkimusten mukaan 70 prosenttia kuluttajista Kanadassa sanoo, että heidän ostopäätöksiinsä vaikuttaa se, kuinka ruoka on tuotettu tai kasvatettu. Mutta yli 90 prosenttia myöntää, että he tietävät hyvin vähän viljelykäytännöistä tai karjankasvatuksesta. Sama lienee totta Suomessa?
Karjataloutta harjoittavassa Albertassa järjestetään kesäisin paljon rodeotapahtumia. Rodeoperinne, osana laajempaa cowboy-kulttuuria, elää provinssissa vahvana. Pääsimme käymään Ponoka Stampede -tapahtumassa, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1936.
Viikon kestävä, näyttävä tapahtuma on noussut kahdeksassa vuosikymmenessä maailman suurimpien rodeotapahtumien joukkoon. Tapaamiset ja haastattelut järjestäjien ja kilpailijoiden kanssa avasivat kokonaan uudella tavalla rodeoperinnettä, joka on periytynyt karjatiloilla sukupolvelta toiselle.
Saimme Kanadan opintomatkalta niin paljon aineksia omaan työhömme, että puramme niitä edelleen kuvina ja juttuina. Paljon tuli uutta tietoa ja ajateltavaa, vaikka asioiden omaksumista helpotti se, että maatalous – vaikka onkin varsin laaja-alaista – on meille molemmille tuttu ala entuudestaan.
Verkostoituminen kanadalaisten sekä muista maista tulleiden kollegojen kanssa on tärkeää. Heihin olemme olleet yhteydessä myös kongressin jälkeen. Samoin meillä on nyt yhteyksiä kymmeniin haastateltaviin lukuisissa vierailukohteissa.
Haluamme kiittää Uuden Suomettaren säätiötä lämpimästi siitä, että se mahdollisti meille apurahan tuella opintomatkan Kanadaan.
Teksti: Riitta Saarinen
Kuvat: Petteri Kokkonen
