Lähtökohtia

Koronan vaikutus vuonna 2020 myönnettyihin apurahoihin oli merkittävä. Vain seitsemän (7) apurahan saajaa on voinut esittää, miten tuki on käytetty. Toinen puoli apurahan saajista, seitsemän (7), on joutunut siirtämään (anomaan siirtoa) hankkeensa (hankkeelleen) seuraavalle vuodelle. Apurahaselvitykset olivat keskenään epätasaisia – aiemmin korostetusti esiintynyttä huolellista kirjanpitoa menoista ei juuri vuoden 2020 selvityksissä ole, mutta niitä ei ole toivottukaan (kuitit, laskut yms.). Tärkeimpänä on pidetty ”tehtävän” onnistumista ja ennen muuta apurahan antamaa mahdollisuutta toteuttaa esitetty käyttötarkoitus. Näin on vuoden 2020 selvityksissä tapahtunutkin. Saajat kiittävät säätiötä saamastaan luottamuksesta!

PARHAIMMAT ONNITTELUT 2021 APURAHANSAAJILLE

Koronavuosi ei vähentänyt ratkaisevasti säätiölle saapuneita apuraha-anomuksia.

Kaikki neljä hakemusta säätiön päätehtävässä (koulutus ja matkat) olivat perusteltuja.

Pro gradu- tukea haettiin runsaasti ja myös moni hieman kokeneempi journalisti halusi täydentää koulutustaan. Tällaista opinhalua on hyvä kannustaa. Sen sijaan emme voi pysyvästi ylläpitää sinänsä hyvää julkaisutoimintaa, starttirahoja voi sen sijaan myöntää. – Henkilöapurahoja Uuden Suomettaren säätiö jakoi yhteensä 26.500 euroa.

Apurahoja 2021 myönnettiin seuraavasti:

Koulutus ja matkat: Susanna Alatalo, Päivi Arvonen, Mari Frisk ja Jukka Hämäläinen.

Pro gradu-työt: Anni Härkönen, Jetta Ilanmaa, Oona Komonen, Pi Mäkilä, Valtteri Parikka, Johannes Roviomaa, Oskari Valtonen ja Aino Ässämäki.

Väitöskirjatyöt: Henna Lammi.

Tutkimus- ja julkaisuhankkeet: Marja-Liisa Kinturi, Petri Laukka, Aki Lehtinen, Mikko Mattlar, Helena Raunio, Eero Sauri ja Tarja Sievänen.

Yhdistykset: Suomalainen Sanomalehtimiesliitto ry.

Säätiön 100-juhlavuoden kunniaksi myönnettiin Yrjö Klipille ylimääräinen 3.000 euron stipendi US:n historian ”kansanpainoksen” ulkoasun suunnitteluun.