Kun sirkkeli laulaa tai höylä valittaa, niin minä olen onnellinen, siitä syntyy jotain mukavaa tai on syntymättä.

Useimpien painettujen sanoma- ja aikakauslehtien levikit ovat viime vuosina jatkuvasti laskeneet hiljalleen. Tosin erityisesti sanomalehtien tilatut digiversiot ovat osaksi paikanneet levikkikatoa. Musiikkiteollisuudessa muutos on ollut paljon dramaattisempi. Siinä niin sanottu striimaus on 2000-luvulla pitkälti marginalisoinut aiemmin markkinoita hallinneet äänilevyt.

Jos ei muistele vanhoja asioita, ei voi ymmärtää uusia asioita eikä kehitystä. Virallisena boomerina nyt muistoihin ja nykypäivään eli puhelimeen, toimittajan tärkeään työkaluun.

Kymmenen uutiset täytti syyskuun alussa 40 vuotta. Moni varmaan vielä muistaa, että uutisten syntyyn liittyi vuosien tiukka vääntö puolesta ja vastaan. Mistä väännettiin?

Nouse, riennä Suomen kieli korkealle kaikumaan! Ylevää ja kohottavaa, eikö? Vaan kuinkas sitten kävikään? Kuinka korkealle kaikuu nyt englannilla tuunattu suomen kieli? Kun se usein vielä äännetään saksaksi.

Pirkko Paaermaa: ”Kurikassa kuulin ensi kerran hepusta nimeltä Samuli Paulaharju. Tämän luettuasi tiedät myös kuka kumma on Marcello Ganassini.”

Suomen kieli on tunnetusti rikas. Vanhassa Nykysuomen sankirjassa on sanoja 210 000 ja uudissanoja tulee arkeemme kaiken aikaa. Murre- ja yhdyssanat niiden lisäksi.

”Trump on hyvä esimerkki siitä, miten nykyisenä someaikana viestinnästä on tullut aiempaa yksisuuntaisempaa, kun poliitikot viestivät pääasiassa somessa suoraan omille kannattajilleen.”